2019

Ajauksia-ryhmän aistiharjoituksia / Sensory exercises by Ajauksia group

 

The exercises are based on bodily sensations. During the exercises we pay attention to our senses and let them guide us. The exercises are opening different ways of observing and experiencing the environment. Sensory input offers possibilities to variety of experiences, a dialogue and encounters with the environment. Our aim is to understand sensory experiences from the perspective of human and through that open up the question of non-human experience, which leads to the question of existence and ecology.


 

 

Il gruppo Ajauksia ti invita a prendere parte ad alcuni esercizi sensoriali in un ambiente urbano. Durante il workshop  avremo l’opportunità di visitare luoghi altrimenti non praticabili. Esploreremo la natura urbana, percepiremo ciò che ci circonda ed esamineremo diversi modi di vivere la città. Le idee principali della nostra pratica sono la responsabilità condivisa e il rispetto per lo spazio, per la diversità e la dissidenza.

18.2.2019 Merihaka, Helsinki.

25.2.2019 Kalasatama, Helsinki.

4.3.2019 Kalasatama, Helsinki

8.1.2019 Teatterikorkeakoulun Sali, Taideyliopisto, Helsinki.

21.1.2019 Lapinlahden sairaala, Helsinki

4.2.2019 Teatterikorkeakoulun Sali, Taideyliopisto, Helsinki.


 

Harjoituskokija (1):

 

On tavallaan radikaalia, että joku muu liikuttaa sua. Tavallaan liikuttaakin koko ajan, mutta olemme tosi piintyneitä niihin tapoihin, joista valita tai joita on tarjolla. Voi ajatella, että on tavallaan valtava määrä niitä vaihtoehtoja siihen liikkumiseen. Tosi riemastuttavaa. 

 

 

 

Harjoituskokija (2):

 

Oli miellyttävää olla pitkään silmät kiinni ja vaan kokea sitä liikettä, ja nauttia impulsseista ja ohjeista. Ei tarvinnut ollenkaan käyttää katsetta, tai silmiä. Oli kivaa jossakin vaiheessa vähän avata silmiä ja sitten taas sulkea. Avasin vain silmät ilman, että katson mitään tiettyä. Yleensä sitä alkaa heti havainnoida.   

 

 

 

Harjoituskokija (3):

 

Sain vapaasti liikkua ja samalla katsoin muita. Olin hyvin tietoinen muista ja siitä, että ryhmä vaikuttaa minuun. Ajattelin, että on tosi kivaa, että ne on siinä. 

 

 

 

Harjoituskokija (4):

 

Tulee vaihe, että ymmärtää sen, että on toinen, ja sitten tulee kiinnostus. Se kiinnostus lisää halua lähteä liikkeelle ja tutkimaan. Jos sitä ei olisi, niin olisikohan silloin kykyä leikkiä?  

 

 

 

Harjoituskokija (1):

 

Se on jännä, että mistä sitä kiinnostuu. –  Keho poimii aiemmin, kun mieli ei ole esteenä, ja on ihanaa, kun ei ole estettä.  

 

 

 

Harjoituskokija (3):

 

Voin muistaa keholliset tilanteet paremmin kuin itse asian, mutta sen kehollisen tilanteen kautta muistan myös sitä asiaa. 


 

Aistiharjoitus, tehtävä 1

Etsi hyvä asento seistessä, anna hengityksen tapahtua, hengityksen liikkeen tuntua kehossasi ja ala vähitellen täristä/ tärisyttää itseäsi. Anna tärinän jatkua ja käsien / käsivarsien edessä tai sivuilla nousta ylemmäksi. Vähitellen voit antaa tärinän laantua ja jatkaa käsien / käsivarsien liikettä ikäänkuin ilmaa koskettaen ja tunnustellen. Miltä tuntuu liikkua / liikuttaa kehoa / kehon osia sillä ajatuksella, että ilma ympärillämme olisi materiaalina kosketeltavaa/tunnusteltavaa - ja liikkuessamme tunnustelisimme / koskettaisimme / aistisimme ilmaa samalla - voiko liike leikata (pehmeästi) läpi ilman...? 

 

 

 Harjoituskokija (3): 

 

Etsin materiaaleja: sementtirenkaat ja eristenauhat. Hylätty muovinen kauppakassi jäätyneenä, jäädytettyjä pakasteita. Roskien keräilysauva kiinnittyneenä jäiseen maahan, lähellä kauppakassia. Pidän sauvasta kiinni ja yritän taistella jäätä vastaan. Mieli on rauhaton. Äänimaisema on muttei se häiritse.

 

 

 

            

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                             

 

 

 

                                                                                                                                                                                    



Aistiharjoitus, tehtävä 2

Valitaan neljästä eri ilmansuunnasta kiintopiste ja kuunnellaan, voidaan sulkea silmät. Ollaan tässä tilassa sopiva aika, yhteensä ehkä n. 5 min ja sitten vaihdetaan suuntaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

                                                                                   

                                                                                

 

 

 

 

Harjoituskokija (3):

 

Katson lähellä olevan toimiston ikkunaa, huoneeseen, jossa loisteputkivalo.

Liikenne rullaa katseeni edessä mutta kiintopisteeni on toisaalla.


Harjoituskokija (3):

Katsoin kauas ja pitkään, tornitalo jossain etäällä Kumpulan mäellä. Pitkä etäisyys seisomapisteeni ja katseen kiintopisteen välillä tuntuu hyvältä. Kuulen autojen äänet mutta ne ovat kaukana, vaikka niin lähellä. Rajaus auttaa sulkemaan asioita pois. Läheltä kuuluvat askeleet ovat poikkeus.

 

Harjoituskokija (3): 

Havaitsen kävelijän meren puolella. Näköhavainnon ulkopuolella olevat askeleet pelottivat, tunsin niiden läheisyyden. Kuulohavaintoon vaikuttaa tuulen suunta.

 

Harjoituskokija (3):

Katse hakee kiintopisteeksi rakennusmiehen, joka erottuu keltaisena täplänä pilvenpiirtäjän ulkotasanteelta. Seuraan keltaisen pisteen liikkeitä, rakentuvaa todellisuutta. Kaupungin äänet konkretisoivat vaikka tuntuvatkin etäisiltä. Oma keho alkaa rauhoittua puheen vaatimuksista.



Aistiharjoitus tehtävä 3:

Valitse jokin rakennus, kasvi tai rakennelma lähiympäristöstä.  Mene seisomaan sitä vasten. Katsele sitä. Kosketa sitä. Nojaa sitä vasten. Kuuntele sitä. Hengitä sen kanssa samaan rytmiin. 



 










                    









                                                                                                                                                                                                     










                                                                                  







                                                                                              

                                                                                                                                                                                                                                                                       

                                                                                                                                                                    

                                                                                                                                                                  

15.4.2019 Kontula, Helsinki.

 

Harjoituskokija (3):

Oli aika jännä, että se paikka tavallaan näyttäytyy heti. Se että sieltä katveesta löytyy se mitä odottaa. Jos on mielikuvia paikasta, niin sä oikeasti kohtaat sen.   

 

Aistiharjoitusryhmän ulkopuolelta tullut kommenttioli yllättävä: 

Joo tätä on tehty pitkään, kyl mä tiedän nää jutut. Ruotsissa tää on ihan normi, joo 70-luvulta asti, me tullaan ja otetaan tila haltuun, tullaan tänne seisomaan et älkää te tulko vittu narkkaamaan tänne, tää ei ooo mikään narkki mesta, tää meidän ja meidän lasten huudii. Joo okei, okei message meni perille, me lähetään vetään nyt. Respektii teille, nostan kyl hattuu ku on pokkaa tehä toi.

 

Harjoituskokija (1): 

Kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että mulle puhutaan. Ristiriitainen olo, kun haluaa jatkaa harjoitetta ja saman aikaisesti pitäisi vastata henkilölle, joka puhuu mulle. 

 

Harjoituskokija (5):

[…] kun oli katsonut sitä puuta eri suunnista ja sitten kiersin toisin päin sitä paikkaa niin se puu oli oikeastaan silloinkin siinä katsottavana että, ja ne oksat tuli niin pitkänään itsen yläpuolelta, ja sitte siinä alkoi miettimään sitä, että ei ole sillä tavalla subjektia ja objektia vaan, se puukin on osa sitä näkymää, jota se katselee.

 

Harjoituskokija (1):

Äänet korostuu, linnut versus liikenne. 

Rakastun puuhun. Haluaisin esitellä sille itseni ja vähän keimailla.

 

Harjoituskokija (4): 

Mä nojasin sit niinkun sammaleeseen ja jäkälään, jotka oli kalliolla. Ja sit, itse asiassa siin tulee sama ajatus siinä et, mikä on, kuinka suuri merkitys on erillisyyden kokemisella, et kokeeko sammal ja jäkälä erillisyyttä suhteessa siihen kallioon. […] sit mä olin siin rungon luona ja sit ne juuret – ja sit siin olikin jo neulasia ja sit siin on kaikkee ja sit siin on kallio – et tavallaan et kuinka tärkeetä oli mulle erotella mikä on sitä mäntyä ja mikä on sitä kalliota ja mitäkin.[…]

 

29.4.2019 Uutela, Helsinki.

 

Harjoituskokija (6):

Mä haluun vielä kertoo siitä tiedosta, mikä itsessä muuttuu sen ekan harjoitteen aikana, oli se, että eniten muuttuu mittakaava. Tulin sinne egosentrisenä, ja sitte, ku oli tehny ne harjotteet ja avas silmät, tai jo sen aikana, kun kuunteli sit niitä ääniä sen hiljaisuuden jälkeen niin sitten tajus sen oman kokonsa, hyvänen aika mä oon pieni. Semmonen tunne, et mä oon pieni lapsi et me leikitään. 

 

Harjoituskokija (1): 

Meillä tuli pariharjoitteessa menneisyyden ja lapsuuden asioita, ja materiaalisuus, ja miltä materia tuntuu. Vaikka piti olla sellainen minkä haistaa, missä on tuoksu, niin oli pakko ottaa se missä oli se tuntu.   

 

Harjoituskokija (3):

Mä menin siellä ihan niin että mä mietin vaan, että nyt mä lähden lentoon.  

 

Harjoituskokija (4): 

Mulle tulee harvoin olo, että en halua nousta tästä, että mä jään nyt tähän katsomaan tätä. Oli ihanaa olla siinä. Ajattelin, että tarkoittaakohan tämä, että olen väsynyt ja haluaisin nukkua, mutta ei, olin hereillä ja halusin vaan olla siinä.   

   

7.5.2019 Lapinlahti, Helsinki.

 

Hajuaistiin liittyvä harjoite.

 

Harjoitekokija (1):

Vierekkäin olevat narsissit tuoksuvat erilaisilta. Toinen on lähes hajuton ja toisessa on todella vahva tuoksu. Assosiaatio ihmisten hajuihin. Haistelen narsisseja vuoron perään.

 

Ääniaistiin liittyvä harjoite.

 

Harjoitekokija (1):

Tietoinen ryhmästä, muiden liikkeestä. Haluaisin mennä kauemmas. Vaikea seurata ääntä kun tila on rajattu. Äänet eivät rajaudu.

 

Ihmisen merkitys pienenee ja puiden, lintujen tulee lähemmäs.

 

Puun kolossa. Puu on suoja minä sulaudun puuhun, puu liikuttaa minua ja oksiani. Voisin olla tässä ikuisesti. Lopetus tulee liian aikaisin.

 

Lähteet: 

Omakohtaiset kokemusdokumentaatiot.

 

Keskustelu Teakin salissa 4.2.2019 (30:39 min).

Keskustelu Kontulassa 15.4.2019 (39:05 min).

Keskustelu Uutelassa 29.4.2019 (29:34 min).

 

Äänitettyjen keskusteluiden puhtaaksikirjoitukset.

© ajauksia 2019

© ajauksia 2019

Harjoituskokija (3): Etsin kasvin, jonka kanssa haluan luoda yhteyden. Se on talven törröttäjä, joka puskee esiin hiekkakasasta. Oikeastaan se on kuollut mutta muistuttaa elämän katoavuudesta olemassaolollaan. Ryömin kasvin viereen, kosketan sitä. Se ärsyttävän pisteliäs kasvi mutta tuntuu hyvältä tuntea sen kosketus omalla poskellaan.

© ajauksia 2019

© ajauksia 2019

18.3.2019 Kontula, Helsinki.

1.4.2019 Hakaniemi ja Näkinpuisto

© ajauksia 2018

© ajauksia 2019

© ajauksia 2019

© ajauksia 2019

© ajauksia 2019