Lähdekirjallisuus:
Aalto, S. (2018). Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918. Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Aartelo, A. (1978). Taistelun ja toiminnan vuodet: Kymintehtaalaisten työväenyhdistys 75 vuotta: 1903–1978. Kymintehtaalaisten työväenyhdistys.
Certeau, M. (2013). Arkipäivän kekseliäisyys: 1, Tekemisen tavat. Käänn. Kilpeläinen, T. Niin & näin.
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Hyvärinen, V. ja muita (1953). Taistelujen vuodet (1903–1953) : Kuusankosken työväenjärjestöjen toimintaa 50 vuoden takaa. Kuusankosken sos.-dem. Kunnallisjärjestö.
Laininen, H. (2018). Taiteen metsittymisestä – Harjoitteita jälkifossiilisiin oloihin. Taideyliopiston Kuvataideakatemia.
Niinikoski, Eero ja Talvisto, Jari (toim.) (1997). Kuusankosken kirja. Jyväskylä – Gummerus.
Nyberg, Tuure (2008): Kuusankosken 1918 kansalaissodan tapahtumat. Kuusankoski, Otavantie 8: Tuure Nyberg.
Pekkalainen, T. (2011). Susinartut ja pikku immet: Sisällissodan tuntemattomat naiset. Tammi.
Peltonen, U. (1996). Punakapinan muistot: Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Peltonen, U. (2003). Muistin paikat: Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Polin, J., & Simelius, A. (1928). Kymintehtaitten suojeluskunnan osuus Suomen vapaussodassa: Muistojulkaisu osanottajien myötävaikutuksella.
Rancière, J., & Kujansivu, H. (2009). Erimielisyys: Politiikka ja filosofia. Tutkijaliitto.
Turunen, M. (2005). Veripellot: Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. Atena.
Ylikangas, A. A. (1937). Kymintehtaan sekakuoro ”Kaiku” 1907–1937. Kouvolan kirja- ja kivipaino osakeyhtiö.
Walkama, Väinö: Esikunnassa töissä: Väinö Walkaman muistelmat. Kouvolan kaupungin arkisto.
Artikkelit:
Baibulat ja muut (2019). Yhteiskirjoitus. Teoksessa: Etappeja: Kuvataideakatemian tohtoriohjelma 20 vuotta. Taideyliopiston Kuvataideakatemia.
Jokipii & Liski (2022). Vuoden 1918 ylisukupolvinen muistaminen. Julkaisussa Savolainen, U., Taavetti, R., & Fingerroos, O. (2022). Muistitietotutkimuksen paikka: Teoriat, käytännöt ja muutos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1478/ (vierailtu 8.12.2023)
Verkkolähteet:
Suomen etymologinen sanakirja (2022). Hakusana: ”katve”. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72.
URN:NBN:fi:kotus-202259. Päivitetty 7.12.2022 [viitattu 22.04.2023]. Saatavissa https://kaino.kotus.fi/ses/(vierailtu 10.5.2023).
Suomen Sotasurmat 1914–1922 –tietokanta https://sotasurmat.narc.fi/fi/ (vierailtu 10.5.2023).
Elokuvat:
Marker, C. (1962) La Jetée.
Godard, J.L. (1989–1998) Histoire(s) du Cinema.
Lehdet:
Suomen Wirallinen Lehti 10.11.1915 n:o 261
Työläisnainen-lehti, 14.11.1912
Itä ja Länsi -lehti, kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu, nro 8–9, 1928
Itä ja Länsi -lehti, toinen kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu, nro 13–14, 1928
Itä ja Länsi -lehti, kolmas kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu, nro 17–18, 1928
Itä ja Länsi -lehti, kansalaissodassa kaatuneitten ja murhattujen työläisten muistojulkaisu,
nro 5–6, 1929
Kouvolan Sanomat (18.2.2018). ”Sisällissodan kuusankoskelainen uhri, nuori Laura Viljander nousee vaietusta hahmosta dokumentin aiheeksi
– Mutta kuka tietää jotakin Edvard Aaltosesta?” (18.2.2018)
Kouvolan Sanomat (10.5.2018). ”Tragedia sadan vuoden takaa – Uusi sisällissotateos kertoo kuusaalaisen yksinhuoltajan tarinan”
Tutkimuksessa käytetyt arkistot:
Kansan Arkisto
Kansallisarkisto (=KA)
Fil. tri. Rafael Engelbergin kokoelma (PK-1020)
Henkikirjat 1915, Elimäki: Edward Aaltonen.
Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma). Ib. Pitäjän kartat. Kuusankoski. Kansallisarkisto. Viitattu 23.3.2023.
Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma). Ib.* Senaatin kartasto. XIV 38. [Valkeala]. Kansallisarkisto. Viitattu 23.3.2023.
Valtiorikosoikeuksien syyttäjistön arkisto, Sekalaiset arkistot.
Kouvolan kaupungin arkisto
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkisto (=SKS)
Vuoden 1918 muistitietokokoelma 1966: ”Granqvist”.
Vuoden 1918 muistitietokokoelma 1966: ”Saloranta”.
Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto (=TY)
Eino Hannuniemen haastattelu, Tampereen Yliopiston Kansanperinteen Arkisto, Y-01061
Johan Emil Mäen haastattelu, Tampereen Yliopiston Kansanperinteen Arkisto, Y-01060
Työväen Arkisto
Kuva Stöörinkankaan punaisten muistohaudasta, Vuoden 1918 kokoelmat, TA11310.
Kalle Aaltosen yksityinen kokoelma
Valokuvat Laura Viljanderista
Erkki Pärssisen yksityinen kokoelma
Valokuva Verner Granqvistista
Yleisradion äänitearkisto
Granqvist, V. & Ihamäki, N. 1996. Teloituskomppanian edessä (haastattelijana Niilo Ihamäki). Esitetty 21.7.1967. Yleisradion arkisto.
Valokuvat teloitetuista Punakaartilaisista ja teloituksesta vastaavasta organisaatiosta, sekä kuvat lasilevyillä
Toteutus: Jaakko Ruuska
Videoitu haastattelu: Laura Viljanderin lapsenlapset (11 min)
Esiintyjät: Jukka Aaltonen, Kalle Aaltonen, Eeva Pirinen
Kysymykset: Jaakko Ruuska & Juha Salminen
Kuvaus: Jaakko Ruuska
Äänitys: Jyrki Kleimola
Leikkaus: Jaakko Ruuska
Valaisu: Jyrki Kleimola
Min nimi On Laura Viljander – lyhytelokuva, 20 min
Työryhmä:
Taustatutkimus ja käsikirjoitus: Juha Salminen & Jaakko Ruuska
Kuvaus & leikkaus: Jaakko Ruuska
Äänisuunnittelu:
Jaakko Ruuska, Juha Salminen
& Tuukka Nikunen
Ääninäyttelijä: Noora Dadu
Animointi: Jaakko Ruuska
Värimäärittely: Jaakko Ruuska
Äänitys: Jyrki Kleimola
Kuvaus-assistentti: Rasmus Kääriäinen
Miksaus: Tuukka Nikunen
Kääntäjä: Timo Aaltonen, Apropos lingua Oy
KIITOKSET!
Juha Salminen (!)
Seppo Aalto (!)
Niran Baibulat, Mervi Bauer, Tuire Colliander, Juha-Matti Granqvist, Sanna Halme, Jenni Haili, Kalevi Järvinen, Lea Kantonen, Jani Kaunismäki (Työväen Arkisto), Markku Keisala, Pia Kleimola, Katri Lassila, Pekka Niittyvirta, Timo Nyberg, Elina Perälä, Pia Pursiainen (Kansan Arkisto), Eila Inkeri Pärssinen, Erkki Pärssinen, Maija Raikamo, Helena Sinervo, Elli Vainikka, Elina Vainio, Arja Vesalainen
Amanda Hyökki ja Vesa Parvinen, Pato Areena
Esa Vuorinen ja Raili Kuparinen, UPM Kymmene Oyj
Kuusankoskitalon vahtimestarit
Kemira Oy
Kuusankoskitalo
Kuvataideakatemia, Taideyliopisto
Taideruukki
Voimateatteri
LÄHTEET JA TAUSTATIEDOT
Olen suorittanut tämän tutkimuksen pääosin Suomen Kulttuurirahaston 3-vuotisella työskentely-apurahalla. Tutkimuksen taiteellisen osan toteutin yhdessä Juha Salmisen kanssa Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston apurahalla ja Taiteen edistämiskeskuksen Monitaiteen toimikunnan taiteilija-apurahalla.
Ääniraidat elokuvassa:
”Timber”, Freesound.org: Tunnel ambience 150Hz wide (muokattu)
https://freesound.org/people/Timbre/sounds/75502/ (vierailtu 8.12.2023)
Käytetty noudattaen lisenssiä Attribution-Non-Commercial 3.0, katso: https://creativecommons.org/licenses/by-nc/3.0/ (vierailtu 8.12.2023)
”Mattix”, Freesound.org: 396546__mattix145__big-dark-work-field-09.wav (muokattu) Käytetty noudattaen lisenssiä Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0), katso: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ (vierailtu 8.12.2023)
”A blackbird singing…”, Freesound.org: 265058__ylearkisto__mustarastas-laulu-kevat-a-blackbird-singing-in-the-forest-in-the-evening-other-birds-faintly-in-the-bg.wav Käytetty noudattaen lisenssiä Attribution 3.0 Unported (CC BY 3.0), katso: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ (vierailtu 8.12.2023)