recent research

recent comments

Research: Locating Artistic Practices within the British Tamil Diaspora (10/02/2014) by Anna Laine
Kalina Yordanova 03/03/2015 at 11:55

Overall, I find the paper original and easy to read. Here are my detailed comments:

 

- Since the paper presents the method of autoethnography, I suggest a brief description of the participants/ research subjects in the research. They appear in the video but they are not introduced in the paper. Please describe the participants in your research in terms of number, age, gender, artistic background, involvement in your project and motivation to participate (I suggest this to be done either in the Participatory Art in Suburban London section or right in the beginning of the paper). You may indicate how you chose the participants.

 

- In the last paragraph of the Collaborative Video Making section you mention 'Tamil informants outside the art field'. Please indicate who these people are and why and how they took part in your research.

 

- You provide an in-depth analysis of your position as an artist and a researcher. Please discuss the advantages and the disadvantages of this position from your subjective point of view (This can be done in the Limits of Autoethnography section or the Definitions of Autoethnography section). You are doing this to a certain degree but it is not very clear how you as a researcher and an artist felt during your research. And also what ethical issues (if any) such a position poses? In terms of research ethics, was it unproblematic to take photographs of passers-by? In terms of public response, how did passers-by respond? How did you feel in relation to these responses?

 

- In the Definitions of Autoethnography section you speak of anthropology at a distance vs. anthropology from the perspective of the insider. You may want to have a look at the book:

Robben, A. & Sluka, J. 2012. Ethnographic Fieldwork: An Anthropological Reader. Wiley-Blackwell

 

- If there are limitations of autoethnography as your paper suggests, can you give an example of how you managed to overcome these and an example when this was not possible?

 

- In the first paragraph of the Collaborative Video Making section you discuss the way artists employ their practice to establish relationships with their social environment. Does this mean that they also create some sort of sites of memory while connecting with memories and parents' memories? Will it be helpful for you to make a reference to the work of Pierre Nora?

Nora, Pierre. 1989. ‘Between Memory and History: Les Lieux de Mémoire’, Representations (26) (Special Issue: Memory and Counter-Memory): 7-24.

 

- In the last paragraph of the Collaborative Video Making section you speak about homing and migrating. How does the home art scene relate to and shape the artists’ current practices? What representations of the home do they create and hold? How is this affecting their art practices in the host environment? How do the Diaspora artists relate to memories of violence?

 

- In the Discussion section you speak of the ‘implicit, unspoken way of interacting’.  Was this a lack of verbal expression, something which went beyond the possibilities of speech or was it a tacit agreement between the participants about some shared knowledge? Since later you speak of accommodating vs. unaccommodating oneself, I suggest a link to Sigmund Freud’s paper The Uncanny which discusses the link between the traumatic effect of the uncanny and the impossibility to find ways of wording for it:

Freud, Sigmund. 1919. ‘The Uncanny’. in Collected Papers 4: 238-407 [1959] (trans. Alix Strachey). New York: Basic Books

 

-In the second paragraph of the Discussion section you mention the distancing from environment due to the environment’s responses. Would it be possible to argue that the experiences and the narratives of war may have partly provoked the distancing effect? Could they have come to the fore evoked by the public’s distancing responses? Or the other way around: unconsciously evoked war memories and experiences may have distanced the public and evoked the same in the participants?

 

-By the end of the fourth paragraph of the Discussion section you mention that the artists and you ‘got caught in each other’s way of thinking and doing’. Could you please elaborate on that a little bit further? How did this affect your work?

 

- Please consider a clearer conclusion as a separate section which briefly sums up the paper’s main points.

Research: Being an A-R-T-I-S-T: Challenges and Opportunities of Connecting Art, Research, Transformation, Imagery & StoryTelling (05/09/2014) by girija kaimal
girija kaimal 23/12/2014 at 20:03

Please click on the "home" tab on the top left hand corner of the page to see the sub sections of the article. The first page is truncated but all the sections are there under the home tab. 

Thank you. 

-Girija 

Research: KÄYTÄNNÖLLINEN UTOPIA (12/07/2014) by Mäki Teemu
Pauline von Bonsdorff 16/10/2014 at 09:26

Olin iloinen pyynnöstä toimia Teemu Mäen eksposition kriittisenä lukijana (refereenä). Taiteellinen tutkimus on uusi ja kiehtova ala joka on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kaikkea taiteentutkimusta koskee kysymys siitä, millä kielellä voi puhua asioista, jotka ovat taiteen tekemisessä ja kokemisessa keskeisiä ja samalla pakenevat käsitteellistä ajattelua. Taiteellista tutkimusta koskee lisäksi muun muassa kysymys siitä, miten taiteen keinoin voi kontribuoida laajempien ihmiskuntaa ja elämää koskevien kysymysten ja ongelmien muotoilemiseen ja ratkaisemiseen.


Kirjoitan tämän lyhyen kommentin lähinnä taidekriitikon asenteella. Lukijana esitin joitakin huomioita; nyt ekspositio ei kaipaa sen enempää akateemista siunausta kuin saivartelua. Kokonaisuutena se näyttäytyy minulle itsessään taiteenkaltaisena muun muassa siksi, että se tuo tietoisuuteeni suuren määrän asioita ei niinkään loppuun käsiteltyinä kuin jatkuvan pohdinnan ansaitsevina. Lisäksi läsnä on voimakas ääni, joka on Teemu Mäen. Tutkimuksellinen piirre on tekstin argumentatiivinen rakenne; epätutkimuksellista (suhteessa humanistiseen tutkimukseen) on käsittelyn vapaus ja tietynlainen ”mutkat suoraksi” -asenne. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä heikkous. Aikana, jolloin eri alojen tutkimuksen valtavirta, mukaan lukien humanistinen, tuntuu menevän kapenevaan uomaan, vapaus on tervetullut. Tässä tekijä ajattelee monin keinoin – kielen, kuvien, äänten – tärkeitä asioita omaperäisellä ja relevantilla tavalla.


”Mikä on taiteen tehtävä?” on Teemu Mäen avaus. Kohta hän viisaasti tuo esiin, että minkä tahansa taideteoksen (tai tv-sarjan) ”tehtävä” ei ole annettu, vaan toteutuu kun joku (yleisö) tekee jotakin teoksella. Voimme toisin sanoen käyttää taidetta moniin tarkoituksiin, ja taide ”vaikuttaa” vasta vastaanottajan aktiivisuuden myötä. Taide ei kasvata meitä, eivätkä toiset ihmiset kasvata meitä taiteella, mutta me voimme kasvaa taiteessa jos näin haluamme. Taide tarjoaa tähän erinomaiset ja jopa ainutlaatuiset mahdollisuudet, kuten eksposition esimerkkeihin paneutumalla voi huomata.


Erityisen hedelmälliset ovat pohdinnat nautinnosta. Nautinto on ensimmäinen niistä asioista, joita Mäen mukaan odotamme taiteelta. Nautinto voi merkitä monia asioita, mutta tässä keskeinen on nautinto joka ei ole esimerkiksi tietoa, totuutta tai oikeutta vähempiarvoisempi. Mielihyvä on kehon ja mielen hyvää; ymmärtävän, tahtovan ja tuntevan olennon hyvää. Se kytkeytyy ihmisenä olemisen kokonaisuuteen, johon kuuluvat halu ymmärtää maailmaa, oma asema siinä sekä toimia mielekkäästi yhteisen hyvän elämän eteen. Kokeilevuudessaan taide osoittaa ulospääsyjä joskin myös umpikujia, mahdotonta kaihtamatta.


Aloitettuaan suurista nykykulttuuria ja -yhteiskuntaa koskevista kysymyksistä Mäki zoomaa taiteen tehtävien kautta kriittiseen taiteeseen ja osoittaa sen monenlaisia muotoja. Kriittisen taiteen vastakohtana hän kuvaa ”estetististä avantgardea”, joka lukijan silmässä saattaa kuitenkin näyttäytyä enemmän olkiukkona kuin todellisena tiedostavan taiteen vastakohtana. Tästä voisi jatkaa: paitsi yksilölliset vastaanottajansa, olivatpa ne yksittäishenkilöitä tai ryhmiä, taide sijoittuu aina aikaan ja yhteiskuntaan, jonka rakenteet ja arvomaailmat myös vaikuttavat siihen,  mikä on radikaalia tai muulla tavoin poliittisesti relevanttia.


Eksposition aiheet eivät ole uusia, mutta Mäki käsittelee ne tuoreella ja omaa aikaamme koskettavalla tavalla. Lopussa hän kokoaa näkemyksensä: ”Taide on myönteistä vaivaa, nautinnollista ponnistelua, jossa yhtäältä pyrimme ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, poistamaan onnemme esteitä, ja toisaalta yhtä lailla muokkaamme itseämme, maailmankatsomustamme ja harjoittelemme elämästä nauttimisen taitoja.”
Voimmeko tehdä elämää samalla asenteella kuin taidetta – siinäpä yksi kysymys.


Pauline von Bonsdorff
taidekasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto

artists using the research catalogue

all artists


i have forgotten my password
join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
Ruukku
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of artistic research within specific frameworks.
Bergen Academy of Art and Design
RC portal of the Bergen Academy of Art and Design
Polifonia
Polifonia