Darkness as material - PhD project - 2023
(2023)
author(s): Mia Engberg
published in: Stockholm University of the Arts (SKH)
The doctoral project Darkness as Material, examines darkness as material and its relationship to cinematic storytelling. The study addresses different kinds of darkness: darkness in the image, darkness in the cinema theatre, darkness in the spectator where films are received and the darkness in the filmmaker, where the world is reflected and ideas are born. The project is inspired by Marguerite Duras' idea to kill cinema, and it explores film's potential to approach the place she described as 'the dark room, where we are deaf and blind and passion is possible'.
Of Haunted Spaces
(2022)
author(s): Ella Raidel
published in: Journal for Artistic Research
Of Haunted Spaces is an art-based research project focusing on Chinese ghost cities. This exposition follows the making of an essay film that combines acting and documenting to indicate the phantasmatic aspect of global capitalism. In China, the need to maintain and boost economic growth through surplus production results in more cities being built than are needed. This exposition investigates how global capitalism is affecting and haunting living conditions today. Urban spaces, which were once a grandiose vision for boosting prosperity through collective fantasy, have now become exhausted and empty sites. Ella Raidel develops a performative documentary film to create a discursive space in which facts, analyses, commentaries, and references are woven into one narrative.
Elisenvaara-Pieksämäki - hajonnut kone
(2021)
author(s): Jaakko Ruuska
published in: RUUKKU - Studies in Artistic Research
Elisenvaara-Pieksämäki –hajonnut kone on taiteellinen tutkimus irtikytkennän tilallisuudesta, jonka tapaustutkimuksena on eräs syrjään jäänyt rautatien raunio.Kun rautatien koneellinen kooste kerran hajosi, muodostui kokemuksesta irti kytketty alue, katve, jossa viitteet hajonneeseen koneeseen asettuvat kokemuksen taustalle, kuin aaveraaja, joka säteilee paikantumattomia tuntemuksia menetetystä raajasta. Tässä kokeellisessa tutkimuksessa kehitetyt harjoitteet ovat yrityksiä vastata ongelmaan: kuinka katveeseen jääneiden rautatien raunioiden aistinen ulottuvuus voidaan kytkeä uudelleen, uudeksi yhteiseksi tilaksi. Asetan Gilles Deleuzen elokuvaa luonnehtivan liike-kuvan käsitteen junamatkustamisen kokemuksen ilmaisulliseksi vastineeksi. Toisissa tiloissa kollektiivin jäsenten: Kati Korosuon ja Timo Jokitalon kanssa toteutetussa esityksessä: Elokuva ilman kameraa (2019) resiina valjastettiin alustaksi radan varren asukkaita osallistaville harjoitteille. Näissä harjoitteissa elokuvan käsite laajenee ilmaisemaan irti kytketyn rautatien aistista tilaa. Teemana irtikytkentä muodostaa taiteelliselle tutkimukselle utopistisen perustan, lähtökohdan, joka ei sijaitse missään. Öisellä resiina matkalla läpi takapajuisen seudun paikattomuuteen rakentui hetkellisesti uusi yhteinen tila. Digitaalista valokuvista, videoista ja kirjoituksesta koostuva ekspositio on koottu luettavaksi tietokoneen ruudulta.
