Annemari Rautiainen

lt

Anne

comments

Exposition: Miksi minun piti kirjoittaa juuri ruusuista? Autoritaarisuus, autenttisuus ja autoetnografisuus kirjoittamisessa (11/02/2015) by Johanna Pentikäinen
Annemari Rautiainen 01/07/2015 at 17:39

Kuinka kirjoittaminen tapahtuu, kysyy Pentikäinen ekspositiossaan. Teksti on mielekäs puheenvuoro kirjoittamisesta toimintana ja keskustelee esimerkiksi Maria Peuran Antaumuksella keskeneräinen -teoksen kanssa. Kummassakin lähtökohtana on oman tekstin syntyminen. Peuran teksti on oman kirjoittamisen prosessin ja siihen liittyvien asioiden kuvausta, kirjoittajan elämän kokonaisvaltaista reflektointia. Pentikäinen puolestaan tarkastelee kirjoittamistaan autoetnografisella metodilla, paljon pienimuotoisemmin, mutta tieteellisin havainnoin. Omasta kokemusmaailmasta nouseva kerronta muuntuu tekstissä tutkimuksen tiedonhankintavälineeksi. Tutkivan otteen keskiössä ovat kirjoittajan autenttisuus ja oma ääni.

Oma positioni on opettajan, kirjoittajan ja tutkijan. Koska ekspositiossa viitataan myös kirjoittamisen opettamiseen, lienee paikallaan kertoa, että juureni ovat sanataiteen perusopetuksessa, mutta viimeiset kymmenen vuotta olen toiminut yliopistonopettajana kirjoittamisen oppiaineessa.

Autenttisuutta Pentikäinen lähtee tutkimaan autoritaarisuuden vastapoolina. Jälkimmäisellä hän tarkoittaa erityisesti tekstin ulkopuolelta nousevaa kontrollia, josta hän nostaa esimerkiksi prosessikirjoittamisen.  Prosessikirjoittamisen työvaiheet ovat oman aikansa kuva, mutta ne voivat olla edelleen käyttökelpoisia, kuten Pentikäinenkin toteaa. Tarkka mallintaminen ei kuitenkaan tavoita kaikkia kirjoittajia eikä kaikkea kirjoittamisessa tapahtuvaa. Juuri siksi tällä ekspositiolla on arvokasta sanottavaa.

Omasta opettajapositiostani katsottuna koen Pentikäisen näyttämän kuvan prosessikirjoittamisesta kovin kapeaksi. Tarkkojen ja kaikille yhteisten työvaiheiden sijaan nykyisin korostetaan sitä, ettei ole olemassa yhtä prosessia, vaan erilaisten kirjoittajien prosessit ovat erilaisia. Tämäkään ei ole kovin tuore ajatus, jo Eeva Haapaniemi ja Merja Kuusela (1989) kuvaavat kirjailijoiden työskentelyä jäsentävässä tutkimuksessaan kolme erilaista työtapaa, joista yksi etenee vaiheittain, toinen on nimetty perfektionistiseksi ja kolmas on kokonaisvaltainen ja kontrolloimaton työtapa. Viimeisin muistuttaa Pentikäisen kuvailemaa toimintaa. 

Hieman hämäräksi jäi myös väite, että prosessikirjoittaminen olisi tyhjiössä kirjoittamista. Mielestäni prosessikirjoittajakaan ei kirjoita tyhjiössä eikä tyhjiöön, koska palautteella ja siten vuorovaikutuksella on siinä keskeinen merkitys. Prosessikirjoittaminen ei estä myöskään kontekstin tai sosiaalisten käyttötapojen huomioon ottamista.

En oikein osaa kuvitella nykyajan kirjoittajaa, joka ei kaipaisi tekstilleen peilipintaa, palautetta. Viittaukset Leahyn toimittamaan teokseen jäävät valitettavan epämääräisiksi: en omasta ”luokkahuonepuheestani” tunnista sen enempää palautteen vastaanottamiseen kuin feminiinisten metaforien käyttämiseenkään liittyviä kommentteja. Näihin toivon tarkempia viitetietoja ja myös niihin liittyvien opetuskontekstien avaamista.

Vaikka prosessikirjoittaminen voi olla kahlitseva lähestymistapa, on kirjoittaminen silti helppo mieltää prosessiksi. Näin myös Pentikäinen tekee korostaen prosessien moninaisuutta. Työvaiheiden sarjan asemesta prosessia voidaan kuvata vaikka purkauksena tai ruusu-metaforana, kuten hän kuvaa oman tekstinsä työstämistä. Olen samaa mieltä: prosessiin voi liittyä hyvinkin vapaan kirjoittamisen osia, siinä voidaan kulkea edestakaisin, se voi muotoutua kerroksittain – mutta yhtä kaikki tekstin työstämisellä on alkunsa ja loppunsa. Ehkä oleellista ei olekaan työvaiheiden tietynlainen järjestys, vaan tietoisuus omasta prosessista tai omista prosesseista. Erilaiset kirjoittamistehtävät vaativat erilaisen prosessin.

Kiinnostavinta Pentikäisen ekspositiossa on juuri oman kirjoittamisen tutkiminen: mitä tapahtuu tekstin syntyessä, millaiseen virtaan kirjoittaja astuu, miksi kirjoittaa ruusuista?

On helppo yhtyä Pentikäisen ajatuksiin autenttisuudesta. Kirjoittaminen on merkitysten tuottamista ja sillä tavoin vuorovaikutusta itsensä kanssa tai itsensä läpi. Tämän lisäksi oma teksti asettuu keskusteluun kirjallisen ympäristön tai vielä laajemmin koko kulttuuriympäristön kanssa. Tärkeää on tekstin, luotujen merkitysten, jakaminen lukijoiden kanssa. Tähän ajatukseen päätyy myös Pentikäinen omaan ääneen liittyvässä osiossa: oma ääni syntyy vuorovaikutuksessa itsen ja muun välillä. Oman äänen tai autenttisuuden avulla kirjoittaja voi myös tavoittaa lukijansa, löytää yhteisen kosketuspinnan. Henkilökohtaisesta syntyvä itsensä läpi kirjoittaminen muuntuu lukijan kanssa jaettavaksi kokemukseksi.

Hyvin usein oman äänen ja itsensä kautta kirjoittamisen korostaminen johtaa asiakirjoittamisen ja luovan kirjoittamisen vastakkainasetteluun. Tämän karikon Pentikäinen välttää taitavasti autoetnografian avulla, jossa vapaa kirjoittaminen kohtaa tutkimuksen diskurssin. Oman tekstin avulla hän tutkii ”vieraan kielen” haltuun ottamista, toisten rajaamien sanojen unohtamista ja omien etsimistä. Itsensä läpi kirjoittaminen purkautuu kertojan kautta, mutta myös vaikkapa ruusu-metaforana. Kirjoittamisen erilaiset toiminnat kohtaavat – kenties myös erilaiset prosessit?

Kaiken kaikkiaan ekspositio antaa arvokasta tietoa kirjoittamisesta toimintana. Autoetnografinen lähestymistapa yhdistää kaksi erilaista diskurssia ja tarjoaa välineet oman kirjoittamisen prosessin tutkimiseen. Autenttisuus ja oma ääni saavat tulkintansa tässä prosessissa. Autenttisuuden vastapoolin autoritaarisuuden määrittämisessä prosessikirjoittamisen ja siihen liittyvien muutamien käsitteiden tarkentaminen on tarpeen.


join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
RUUKKU - Studies in Artistic Research
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
Faculty of Fine Art, Music and Design, University of Bergen
Portal of Faculty of Fine Art, Music and Design
Polifonia
Polifonia
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts (SKH)
Stockholm University of the Arts (SKH) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with approximately 700 students. Located in Oslo, Norway.
The Danish National School of Performing Arts
This portal is a platform for distribution of knowledge produced through artistic research at the Danish National School of Performing Arts.
VIS – Nordic Journal for Artistic Research
VIS – Nordic Journal for Artistic Research
Rhythmic Music Conservatory Copenhagen
The portal of Rhythmic Music Conservatory Copenhagen
Konstfack – University of Arts, Crafts and Design
Konstfack – University of Arts, Crafts and Design, Stockholm
NTNU
UNDER CONSTRUCTION. Description to be implemented
DMARC University of Derby
DMARC is the portal of the Digital and Material Artistic Research Centre at the University of Derby (UK).
The Research Catalogue server is operated at
KTH's IT-department