Minna Rainion ekspositio on aiheeltaan ajankohtainen, kun Eurooppa on kokenut mittakaavaltaan suuren turvapaikanhakijoiden muuttovirran. Ekspositiollaan Rainio osallistuu tähän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taiteen tekemisen avulla kerrotaan yhteiskunnassa usein piilossa olevia tarinoita. Ekspositiossa käytetyt installaatiot avaavat erinomaisen hienosti näitä piiloisia ja marginaalisia tarinoita naiskaupasta, pakolaisuudesta, siirtolaisuudesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Lukija pääsee installaatioiden avulla sisään sellaiseen kokemisen tilaan, joka ei ole koettavissa ja nähtävissä jokapäiväisessä arjessa.
Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti ja metodologisesti erityisesti kulttuurintutkimukseen, kuitenkin analyyttisessa luennassa on käytetty myös kulttuurihistorian, taiteentutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja elokuva- ja mediatutkimuksen teoreettisia lähestymistapoja. Tämä tieteidenvälisyys syventää aiheen käsittelyä erinomaisesti. Sukupuolentutkimuksen ote jää hieman ohueksi, kun lukee taideteoksien muuten erinomaista analyysia. Sukupuoli tulee esiin ikään kuin välillisesti analyyttisen luennan jäädessä vähäiseksi. Myös tutkimuksen eettisyyttä ja tutkijan eettisiä valintoja olisi voinut tuoda esiin, kun tutkija kertoo tutkimusprosessistaan ja taiteellisesta työskentelystään.
Kokonaisuutena ekspositio on nautittavan eheää luettavaa. Taiteen ja tieteen yhteen kietoutuminen luo kokonaisen kertomuksen, jota ei olisi yksistään ilman toista. Ekspositio tuo äärimmäisen hienosti esiin sen, kuinka taiteen ja tutkimuksen dialogisuus kertoo monenlaisia tarinoita arjesta ja ympäröivästä maailmasta luoden uudenlaista tietoa.
Minna Rainion ekspositio on aiheeltaan ajankohtainen, kun Eurooppa on kokenut mittakaavaltaan suuren turvapaikanhakijoiden muuttovirran. Ekspositiollaan Rainio osallistuu tähän poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Taiteen tekemisen avulla kerrotaan yhteiskunnassa usein piilossa olevia tarinoita. Ekspositiossa käytetyt installaatiot avaavat erinomaisen hienosti näitä piiloisia ja marginaalisia tarinoita naiskaupasta, pakolaisuudesta, siirtolaisuudesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Lukija pääsee installaatioiden avulla sisään sellaiseen kokemisen tilaan, joka ei ole koettavissa ja nähtävissä jokapäiväisessä arjessa.
Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti ja metodologisesti erityisesti kulttuurintutkimukseen, kuitenkin analyyttisessa luennassa on käytetty myös kulttuurihistorian, taiteentutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja elokuva- ja mediatutkimuksen teoreettisia lähestymistapoja. Tämä tieteidenvälisyys syventää aiheen käsittelyä erinomaisesti. Sukupuolentutkimuksen ote jää hieman ohueksi, kun lukee taideteoksien muuten erinomaista analyysia. Sukupuoli tulee esiin ikään kuin välillisesti analyyttisen luennan jäädessä vähäiseksi. Myös tutkimuksen eettisyyttä ja tutkijan eettisiä valintoja olisi voinut tuoda esiin, kun tutkija kertoo tutkimusprosessistaan ja taiteellisesta työskentelystään.
Kokonaisuutena ekspositio on nautittavan eheää luettavaa. Taiteen ja tieteen yhteen kietoutuminen luo kokonaisen kertomuksen, jota ei olisi yksistään ilman toista. Ekspositio tuo äärimmäisen hienosti esiin sen, kuinka taiteen ja tutkimuksen dialogisuus kertoo monenlaisia tarinoita arjesta ja ympäröivästä maailmasta luoden uudenlaista tietoa.