Sari Karttunen

member of: Ruukku

comments

Exposition: Sosiaalisen muutoksen muotoilua (18/03/2016) by Satu Miettinen
Sari Karttunen 22/09/2016 at 09:52

Yhteisöllisen taidetoiminnan laaja syli

 

Tässä Ruukku-lehdessä tarkastellaan taiteellisen tutkimuksen suhdetta yhteiskunnalliseen muutokseen. Satu Miettisen, Inkeri Huhtamaan ja Taina Kontion eteläisessä Afrikassa toteuttamaa sosiaalisen muotoilun hanketta käsittelevä artikkeli ilmentää teemaa erinomaisesti. Sosiaalinen muotoilu on kirjoittajien määritelmän mukaan sosiaalisen muutoksen muotoilua, jota hankkeessa tehtiin taiteen keinoin.

 

Taustoittaessaan artikkeliaan kirjoittajat tarjoavat yleiskatsauksen sosiaaliseen muotoiluun. Tämä toiminnan kenttä on jäänyt meillä vähemmälle huomiolle kuin taiteen soveltava käyttö ja yhteisötaide, jotka ovat sille likeisiä käsitteitä ja ilmiöitä. Pidän hienona sitä, että artikkeli nostaa tietoisuuteen taiteen ja taidelähtöisten menetelmien moninaiset käyttömahdollisuudet myös kehitysyhteistyössä. Kirjoittajilla on siitä pitkäaikaista kokemusta.

 

Artikkeli tarjosi minulle kaksijakoisen lukukokemuksen. Vaikutuin yhtäältä Afrikassa toteutetun hankkeen lähtökohdista ja tavoitteista sekä siinä kehitetyistä draaman ja dialogin menetelmistä. Hankkeessa pyrittiin aktivoimaan nuoret suunnittelemaan ja ottamaan vastuuta ympäristönsä palveluista ja omasta tulevaisuudestaan. Nuorten kanssa tehty sankaritarinan mallia noudattava työpaja oli kiinnostava niin taiteellisena toimintamuotona kuin pedagogisena keinona.

 

Toisaalta eksyin juttua lukiessani pahasti sosiaalisen taiteen käsiteryteikköön. Olen itse paininut viime aikoina yhteisötaiteen määritelmän kanssa, joten aloin suhteuttaa sosiaalista muotoilua siihen. Kirjoittajat ymmärtävät kattokäsitteekseen ”hyvinvointia lisäävän taiteen”, jonka alueella käytettyjen termien he toteavat olevan ”monesti jäsentymättömiä ja virheellisiä”; he puhuvat myös ”hyvää tekevästä taiteesta”. Artikkelissa vilisee erilaisia määreitä, kuten sosiaalinen, yhteisöllinen, suhteellinen, dialoginen, osallistava ja voimauttava. Kirjoittajien mukaan ”[k]aikille näille toimintatavoille on yhteistä esteettisen kokemuksen suhteellisuus yhteisöllisen luovan toiminnan ­–– palkitsevuuden rinnalla”. Kyse ei siis ole taiteesta taiteen vuoksi.

 

Sosiaaliseen muutokseen tähtääminen ei uskoakseni erota sosiaalista muotoilua muista yhteisöllisen toiminnan alalajeista tai käsitteistä, koska niiden piiristä löytyy jopa kumouksellisia pyrkimyksiä. Sosiaalisen muotoilun painotukset vaikuttavat Satu Miettisen vuonna 2006 esittämän manifestin perusteella olevan pikemmin uudistavia ja sopeuttavia. Manifestissa sosiaalinen muotoilu ymmärretään strategiseksi toiminnaksi, joka mahdollistaa keskustelun perinteen ja uudistuvan talouden välillä. Määritelmä kytkeytyy kehittyvien maiden kontekstiin ja kertoo muotoilun tavoitteena olevan muutoksen kohdistuvan viime kädessä elinkeinotoimintaan.

 

Sosiaalisen taiteen käsitteiden ohella juutuin pohtimaan taiteellisen tutkimuksen käsitteen merkitystä ja laajuutta tänä päivänä. Seurasin itse läheltä taiteellisen tutkimuksen alkuvaiheita Suomessa, mutta sittemmin olen ollut kosketuksissa vain muutamiin sen osa-alueisiin enkä hahmota enää kokonaisuutta. Minulle ei aivan selvinnyt, mitä tässä artikkelissa taiteellisella tutkimuksella tarkoitettiin. Tutkittiinko tai kehitettiinkö hankkeissa jotakin taiteellisten prosessien avulla? Tekeekö taiteilijan mukanaolo tai taidelähtöisten menetelmien käyttäminen hankkeesta taiteellista tutkimusta? Vai tarkoittaako taidemenetelmiä hyödyntäneen toiminnan reflektointi taiteellista tutkimusta?

 

Artikkelin sanotaan käsiteltävän sosiaalisen muotoilun aiheuttamaa muutosta taiteilijassa, tutkijassa ja paikallisessa yhteisössä. Kyse on siis taiteen keinoja hyödyntäneen hanketoiminnan ja sen vaikutusten reflektoinnista. Onkin kiinnostavaa kuulla, mitä tutkija-taiteilija katsoo saavansa tällaisista hankkeista, mitä hän oppii niistä ja kuinka hän muuttuu niissä. Tähän liittyy myös toiminnan taustojen ja vaikutusten eettinen pohdinta. Hankkeiden haasteellisuuden vastapainoksi artikkelissa asettuu niiden antoisuus.

 

Hankkeisiin osallistuneiden nuorten kokemuksista olisin halunnut lisäselvitystä. Heidän äänensä tuli kyllä selkeästi esiin hankekuvauksesta, mutta hankkeen pitkäaikaiset vaikutukset jäävät hämärän peittoon. Saivatko nämä nuoret lopulta otteen elämästään ja toimeentulostaan? Vai herätettiinkö heissä toivo tulevaisuudesta, jota he eivät paikallisin resurssein pysty toteuttamaan? Seuraako tästä turhautumista ja pettymyksiä? Jatkoseuranta olisi hanke- ja tutkimuseettisesti tärkeää, mutta siihen tarjotaan harvoin taloudellisia mahdollisuuksia.

 

Vaikka olen esittänyt pientä kritiikkiä Miettisen, Huhtamaan ja Kontion artikkelia kohtaan, uskon sen herättävän laajaa kiinnostusta. Se sisältää tärkeää pohdintaa niin taiteen käyttömahdollisuuksia tutkiville yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille kuin uusiin asiantuntijuuksiin suuntautuville taiteilijoille ja muotoilijoille. Se tuo sosiaalisen muotoilun käsitteen sosiaalisen taiteen ja taiteellisen tutkimuksen harjoittajien tietoisuuteen ja antaa mahdollisuuksia jäsentää näitä konsepteja edelleen. On jännittävää huomata, että kirjoittajien tavoitteet ja toimintatavat käyvät monessa kohtaa yksiin poliittisesti motivoituneen yhteisötaiteen kanssa. Sen sijaan tuote- ja palvelusuunnittelun ja innovaation käsitteet liittyvät toisenlaiseen asiantuntemukseen ja itseymmärrykseen. Sosiaalisen muotoilun ja yhteisötaiteen välillä tuntuu vallitsevan vähintäänkin perheyhtäläisyys, jota olisi mielenkiintoista lähteä tutkimaan tarkemmin.




i have forgotten my password
join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
Ruukku
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of artistic research within specific frameworks.
Faculty of Fine Art, Music and Design, University of Bergen
Portal of Faculty of Fine Art, Music and Design
Polifonia
Polifonia
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts
Stockholm University of the Arts (Uniarts) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
The Norwegian Film School
The Norwegian Film School
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with over 600 students