Seppo Kuivakari

member of: Ruukku

comments

Exposition: A City Never Lies – Situational Irony and the Political Impact of Public Urban Space. (20/05/2016) by Denise Ziegler
Seppo Kuivakari 21/06/2016 at 07:29

Minulle tarjoutui mahdollisuus kommentoida käsillä olevaa ekspositiota pari päivää ennen kesälomani alkua. Koska lomallani tapaan joka kesä piipahtaa turistin ominaisuudessa myös Porissa, eksposition tapahtumahorisontissa, tulen tekstistä inspiroituneena tarkastelemaan kaupunkitilaa normaalia turistin katsetta herkemmin. Tältä osin Denise Zieglerin avaus täyttää jo tehtäväänsä – katseen politiikan edellytysten paikantamista urbaanissa kaupunkimiljöössä.

 

Zieglerin teksti kontekstualisoituu taiteellisen tutkimuksen viitekehykseen, mutta jäsentyy kulttuurintutkimuksen ideologiakriittisimmän kärjen komennossa erityisen läsnäoloon yleisessä, tässä tapauksessa lokaalin merkitykseen universaalissa. Tarkastelussa on kaksi kattausta joissa paikalliset merkityskuvastot rinnastuvat kaupunkimiljöön kulutushorisonttia korostaviin liminaalitiloihin. Myös turistin kaltaiselle kulkijalle nämä tilat tulevat päivä päivältä tutummiksi. Poikkeuksellisempaa vielä on se, että kulutuksen ja protestin maailmat näissä liminaalitiloissa kohtaavat.

 

Tekstin kompositio on toimiva ja implisiittisesti testatun teorian ohjaama. Mielestäni paradigman eksplikointi modernin ja modernismin jännitteisiin olisi kuitenkin ollut suotavaa, olemmehan liminaalitiloissa ikään kuin alituisella kynnyksellä, ja ”kynnysten tieteiden” perintöä ekspositiossa jäin kaipaamaan. Walter Benjamin, toisaalta myös situationismin papisto, Anne Friedbergin tutkielmat ikkunaostoksista…

 

Onko interventioilla tässä suhteessa jotain uutta kerrottavaa? Vastaako ekspositiossa käsitelty interventio kysymykseen siitä, miten taiteilija palvelee kaupungin kompleksista organismia, jos harjoitetussa taiteellisessa tutkimuksessa kulttuurintutkimuksessa korostunut ajatus yleisestä ja universaalista kapeutuu kulutuskulttuurin pyhättöihin, tavarataloihin ja ostoskeskuksiin, joissa esimerkiksi Friedbergin mukaan katsojasta tulee passiivinen, ”illuusioikkunoiden” merkitykset vastaan hangoittelematta hyväksyvä?  

 

Menetelmä tuottaa sarjan yleispäteviä, tutkimustraditioon peilaten hivenen yllätyksettömiä väitteitä. Eksposition relevanssi saattaakin olla toisaalla kuin mitä kirjoittaja arvioi: tekstin alaotsikko lupaa pohdintaa tilanteiden synnyttämän ironian poliittisesta vaikutuksesta julkiseen kaupunkitilaan. Zieglerin protokollassa kaupunkitilaa tarkastellaan tilanteiden valossa. Tältä osin tulokset ovat vielä ohuita ja katsojan kohdentaminen tilanteisiin olisi avainasemassa eksposition tulosten merkityksellistämisessä. Kiinnittämällä tarkempaa huomiota esimerkiksi ironian modaliteetteihin teksti voisi tulkita laajemmin urbaanin miljöön asettaman katsojaposition ajallisuutta; onhan ironiakin lopulta sidottu katsojan skeemoihin, tietämykseen, käsityksiin, kokemuksiin, jopa maailmankuvaan.

 

Turistina jaan Friedbergin näkemyksen liikkuvammasta katseesta, joka kuvitteellisesti maleksii imaginaarisessa paikassa ja kuvitteellisessa tilassa. Annan katseeni lomailla. Tässä mielessä itselleni onkin Friedbergin skeemassa pysyen tärkeää kysyä, millaisia katsomisen historioita kaupungin visuaalinen järjestys ylläpitää. Ovatko sen merkitykset jaetut, ja kuinka pysyviä ne lopulta ovat? Onko katseeni liikkuvuus lopultakin vain kuvitteellinen?

 

Esimerkiksi ”fair play”. Nimeämällä inversion reiluksi peliksi kirjoittaja nimeää myös sen kääntöpuolen. Tällöin interventio on merkityksellinen, ironinen ele, jolla horjutetaan liminaalitilojen kontemplatiivista turvaa. Mutta onko tuo ”turva” pysyvä? Interventiohan osoittaa, että ”kynnys” ei ole suljettu vaan käytännössä mediumin intervalli jossa eri merkitykset saattavat risteillä. Benjaminin Passagen-projektin messiaanisessa skeemassa kysymyksen jatko kuuluukin: kuinka pysyvä ”vaietun puolustuskaan” tällöin on? Vai kuuluuko se – tilanne – ohimenevän modernin hetkellisiin toivekuviin?

 

Palaamme kysymykseen siitä, miten pysyviä kaupungin visuaaliset järjestykset ovat. Pohdimme tällöin kokeellisen taiteellisen tutkimuksen konsistenssia (modernissa) kaupunkisuunnittelussa.

 

Totta on, että Ziegler puhuu kontekstiherkästä tutkimuksesta ja huomioi ajallisuuden sen osana. Kun puhumme ironian ideologioista tarkastellessa esimerkiksi tavaratalon merkkioppia, voisi huomion kiinnittää ajallisiin ja episteemisiin ironian reunaehtoihin – viedä keskustelua askeleen pidemmälle. Luontevaksi keskustelukumppaniksi valikoituisi tällöin esimerkiksi vallan filosofi Michel Foucault. Tarkemman historiallisen läpivalaisun herkistämänä voisi kysyä, minkä (ajallisen) prinsiipin läpi maailmaa katsotaan? Syntyykö ironia esimerkiksi vanhan teollisuuskaupunki Porin osuustoiminnallisen historian merkitysjärjestelmien vieraudesta nykyhetkessä, jolloin ne eivät enää kykene millään tavoin kuvaamaan tai reflektoimaan universaalia, uutta ajattelutapaa tai sensibiliteettiä? Kääntyisikö kirjoittajan päätelmä ”väärässä paikassa oikeaan aikaan” tässä valossa toisenlaiseksi?




i have forgotten my password
join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
Ruukku
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of artistic research within specific frameworks.
Faculty of Fine Art, Music and Design, University of Bergen
Portal of Faculty of Fine Art, Music and Design
Polifonia
Polifonia
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts
Stockholm University of the Arts (Uniarts) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
The Norwegian Film School
The Norwegian Film School
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with over 600 students