Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
RUUKKU - Studies in Artistic Research
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of
artistic research within specific frameworks.
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts
Stockholm University of the Arts (Uniarts) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with approximately 700 students. Located in Oslo, Norway.
The Danish National School of Performing Arts
This portal is a platform for distribution of knowledge produced through artistic research at the Danish National School of Performing Arts.
VIS – Nordic Journal for Artistic Research
VIS – Nordic Journal for Artistic Research
Rhythmic Music Conservatory Copenhagen
The portal of Rhythmic Music Conservatory Copenhagen
Konstfack – University of Arts, Crafts and Design
Konstfack – University of Arts, Crafts and Design, Stockholm
Ekspositio on erittäin kiinnostava keskustelunavaus kirjoittamisen pedagogiikkaan ja ylipäätään kirjoittamisen teoriaan ja tutkimukseen. Eksposition argumentointi kirjoittamisesta jonakin, joka ei ole niinkään tai pelkästään hallittavissa oleva vallitsevan paradigman mukainen menetelmällinen prosessi, vaan kirjoittajan itsen lävitse tapahtuvaa toimintaa on merkittävä ja tärkeä.
Pentikäisen näkemys nostaa esiin vähemmän korostettuja vaikkakaan ei aivan uusia tekstin tuottamisen ulottuvuuksia. Ns. autoritaarisen tekstin tuottamisen prosessin sijaan Pentikäinen korostaa sellaista lähestymistapaa kirjoittamiseen, jossa tekstin merkitysten rakentuminen ja välittyminen ymmärretään tekijän kokemuksen lävitse siilautuvina ja tämän ”äänen” varaan kutoutuvina sekä näiden tekijyyden heterogeenisten positioiden tuottamina. Eksposition päättävä lause paljastaa sen keskeisen väitteen: ”Kirjoittamisessakin autenttisuuden tutkimisen tulisi olla ensisijaista.”
Aihe ja lähestymistapa ovat relevantteja taiteellisen tutkimuksen kannalta. Kirjoittamista pyritään ymmärtämään luovana ja kokemuksellisena toimintana oli sitten kyse tutkimuksesta tai kaunokirjallisemman tekstin tuottamisesta. Näkemyksellä soisi olevan vaikutusta myös siihen miten tutkivaa kirjoittamista ymmärretään taiteellisen tutkimuksen eri konteksteissa mutta myös siihen miten kirjoittamista tarkastellaan yleisemmin sekä tutkimus- että luovan kirjoittamisen opettamisen ja tutkimuksen aloilla.
Ekspositio puhuu kahdella äänellä, lähestyy aihettaan kahta reittiä pitkin: tekstissä lomittuvat tieteellisesti luotettava ja aihepiirinsä erittäin hyvin tuntevan tutkijan diskurssi ja henkilökohtaisempi, tai jopa fiktiivisempi, autoetnografinen kertojaääni. Valinta on myös metodinen. Autoetnografisen, jopa tunnustuksellisen tekstin muodossa koetetaan ymmärtää tekstin syntymisen tapahtumaa ns. itsen läpi tapahtuvana toimintana. Tämä teksti on voimakkaan henkilökohtainen mutta ilmentää ja tarkentaa hyvin tutkimusongelmaa. Tutkijanääni taas on korostuneen asiallinen ja avaa ja keskusteluttaa aiheen kannalta relevantteja teoreettisia näkemyksiä kirjoittamiseen ja sen tutkimukseen. Tunnustuksellista tekstiä kohdellaan lopuksi ikään kuin tekstissä kirjoittajasta erillisenä tutkimuskohteena, melkeinpä fiktiivisenä tekstinä, proosatekstinä; se tuottaa nimenomaan tietoa, havaintoja kirjoittamisen prosessiin liittyen.
Ekspositio täyttää tieteellisen tekstin kriteerit ja lähestyy myös taiteellisen tutkimuksen rajoja ylittäviä näkökulmia. Pentikäisen teksti perustelee valitsemaansa kaksiäänisen muodon ensisijassa aiheensa ja metodinsa kautta – motiivi kaksiäänisyydelle ei siis ole esimerkiksi pelkästään julkaisukontekstin motivoimaa. Navigointitapa antaa tilaa rauhallisella tavalla molemmille äänille. Olisin kaivannut kuitenkin näiden kahden lähestymistavan väliin enemmän reflektiota, dialogia ja solmuja. Nyt suhde näiden kahden ulottuvuuden välille rakentuu melko varovaisesti, teoreettisen tekstin kierrellessä ja kaarrellessa proosatekstin ympärillä ja ikään kuin vältellen suoraan asiaan menemistä ja sen sijaan useampia mahdollisia teoreettisia näkökulmia sen avaamiin kysymyksiin väläytellen. Siksi teksti jää vielä enemmän keskustelunavaukseksi kuin varsinaiseksi tutkimusartikkeliksi kirjoittamisen kokemuksesta.