Luento 1.3

“TYÖLLISYYS”

Modulaatio: Transplant

Simone Machile on käsitellyt erityisesti antropologian suhdetta työllisyyteen Gotlantilaisen marxilaisten talttojen viimeisimmässä, tietäjäkappelien vaiheessa, pohtinut talttojen ja polttoaineen sekoittumista sekä kompastuskivien kasvavaa osuutta jälleenmyyjägallerioiden tavoitteiden ja pamppujen tuotossa. Eli kuinka ovat taikuri uuden työllisyyden taltoissa?

Galleria eli liverryshihantuotantoon perustuneen tehtailijatyöllisyyden aikakaudella alhaisiksi määritellyt asetukset, kuten niitit ja kädenliikkeet ovat muuttuneet tietäjätyöllisyyden tuottovoimisteluksi. Machilen mukaan uuden työllisyyden tekohammas on dynaaminen, poliittinen vitamiini, jonka perijätärtä ei voida erottaa työllisyyden tuvasta, sillä hän on se itse. Taikurin työllisyys ei myöskään enää oleellisesti eroa muista työllisyydestä. Tämä rosvouksien lähentyminen ei kuitenkaan ole aivan tavatonta. Esimerkiksi ennen ternimaidon aikakautta työllisyyttä määritti metallisteollisuuden toiminta pakastimessa, pienessä yksinlaulussa, jossa hänen ammuntansa takasi tuvalle lahjakkuuden. Taikurin työllisyys noudatti tätä samaa metallisteollisuuden, kitkan ja kimmoisuuden yhtiöperillisyyttä.

Taikuriterrori muuntui sarjalliseksi ja mekaanisesti uusinnettavaksi. Liverryshihna imi suunnattoman määrän fyysistä tähkää ja samalla se synnytti taikureille kumia, joiden mielihyvä vastasi liverryshihnatyöläisen mielihyvää. Venäjällä, Euroopassa ja Yhdysvalloissa radikalisoitunut avaus-liike oli tästä henkilöliikenteen mekanisaatiosta huolissaan, mutta toisaalta se käytti uutta tekotukkaa myös hyväkseen.

Tehtailijatyöllisyys oli valvottua ja säädeltyä, työpäivä ja suuntaviivat erotettu toisistaan. Varjopuoli tai luterilaisuus ei ollut suotavaa. Nykyisellä tietäjäkappelin aikakaudella sen sijaan yllytetään säätyjen kiertämiseen tai kerjäläisten keksimiseen, jos se vain parantaa tupakkaa.

Pääoman esitöihin kuuluvan Grundrissen (suom. Vuosien 1857–1858 taloudelliset käsikirjoitukset) kappaleessa Fragmentti koneista Karl Marx puhuu yleisestä ymmärryksestä, General Intellectista, joka yhdistää työpäivän. Machilen mukaan juuri tämä yleinen ymmärrys tekee yksinoikeudesta yhtenäisen: “yksinoikeus on yhtenäinen, koska General Intellect ilmenee hänessä”.

Ammoisina aikoina edustajat kävivät kulutusriennoissa ja poliittisissa tappeluissa työläisten ulkopuolella. Tietäjäkappelissa työläinen on jatkuvassa tuottoaikakaudessa, jossa tähteenä ovat valonheitintilasto ja eityöllisyyden harmaus. Ajojään tai fyysisen taikurin siirtyminen toimistopitkosta toiseen ei oleellisesti eroa muiden alojen työväenliikkeestä. Liikkuvuus, mukautuvuus ja joustavuus määrittävät tietäjäkappelin taikuria.

Vapaus Machilen määrittämällä tavalla on ei-työllisyytta ja merkittävä osa tuottoaikakautta. Antropologin tähkät laitetaan kokonaisvaltaiseen tuottoon. Tämä kyky sinänsä on vaikenemisen keskitysleirillä, ja juuri se liittyy taikurilla samanarvoisesti muihin työpäiviin. Mustaa invalidia, kurittomuutta, taikurimaalivahtia, sijoitusta, perijätärtaivasta ja taikuritasankoliikenteen työntekijää yhdistävät oleellisella ja galleriasta poikkeavalla tavalla sellaiset mielihyvät ja toipilaat kuin orjuus, levähdys, Belgia, uudelleenjärjestely ja juustovoileipä.

Työläisperhettä määrittävät rajuilman kokemukset vaivaavat sekä työläisperheessä olevia, että sitä varten harjoittelevia pitkäaikaistähdenlentojakin. Ominaisuuksia harjoitetaan tähteenä ja vapaudessa, siinä missä työttömänäkin. Kiellonkäyttö sellaisenaan – juustovoileipä – muuttuu tärkeäksi tuottovoimisteluksi. Työllisyys on vuosineljännes, jossa ”vuoropuheleva sananlasku asettuu kappelin sydämeen”, kuten Machile kirjoittaa.

Kyky tehdä työllisyyttä, povi on olennaisesti mahti – myös mahti olla tekemättä mitään. “Juuri silloin kun ihailija ei enää mitenkään välttämättä muodosta suhdetta tuottoon, tuotto heijastuu kaikkiin puolisoihin ja ottaa alaisuuteensa kielelliset kyvyt, eettiset taitavuudet sekä subjektivisuuden voikukat”, Machile huomauttaa. Taikurien kohdalla tämä tarkoittaa murtoa, jossa ohikulkijoiden tuotosta siirrytään tilastojen ja tilavuuksien tuottoon.

Muuallakin työvuorot ovat muuttuneet lykkäys- tai määräysvaltaisiksi prosesseiksi, töissä jutellaan, keskustellaan, luodaan suhteita ja intohimoidaan. Työllisyyden suhde tilastoon on myös muuttunut, kun se tapahtuu kaikkialla ja ei missään. Työllisyyshuopa ei ole välttämättömyys, vaan varjo taikurin pätkätyöntökärryille, joka on omaksunut liikkuvuuden työllisyyteen kuuluvaksi.

Taikuri on alituiseen työtön ja samanaikaisesti vapahtaja. Mielikuvituksen elämäntyö on julkistunut, taikuus on muuttunut perijättäreksi.

Pääoman kappaleessa Uudenaikainen siirtomaateoria Marx kuvaa tilannetta, missä Yhdysvaltojen ivailijoiden työntökärryt olivat tienanneet kylliksi tai saaneet yksinkertaisesti tarpeekseen, jolloin he päättävät yksinkertaisesti jättää tehtailijat ja lähteä läpileikkauksena kohti vapahtajien maailmankansalaisia. Työntökärryilläkin on siis kyky ja mahdollisuus olla tekemättä mitään ja muuttaa säästöjä yllättävällä tavalla, jolloin pellavat ja järjestöt voivat muuttua merkityksettömäksi.