Research Catalogue

"Wat heeft mijn leven nog voor zin?" In dit onderzoek neem ik je mee in mijn zoektocht naar hoe theater als kunstvorm én leermiddel studenten kan helpen om deze ontmoetingen met moed en empathie aan te gaan. Ik heb verhalen verzameld. Van studenten die zoeken, patiënten die worstelen, en van professionals die laveren tussen nabijheid en afstand. Die verhalen heb ik verweven tot een theatervoorstelling. Een levend leerlandschap waar zorg en kunst elkaar raken.

This project is practice-based research that investigates a practice model for sympoietic musicking in the field of contemporary free improvisation and comprovisation. It is driven by my interest in socio-musical sound engagements, particularly the relational connections between humans and instruments (physical material objects and electroacoustics). I explore this relationality with sound-energy-movement continuums with tools based on embodied, and movement-based practices for listening, interpreting and responding.

A cross disciplinary artistic research project that departs from, and investigates several encounters and alignments between Contemporary Art and Archaeology. Its primary goal is to create a broad selection of autonomous and collaborative artistic, poetic and scientific expressions and responses to Prehistoric Art and its contemporary images. It will seek to stimulate a deeper understanding of contemporary and prehistoric artistic expression and the contemporary and prehistoric human condition. The participating artists and archaeologists will create autonomous projects, but also interact with each other in workshops, seminars and collaborative artistic projects. The secondary goal of Matter, Gesture and Soul is to establish an international cross disciplinary research network at the University of Bergen and strengthen the expertise in cross disciplinary artistic and scientific work with artistic research as the driving force. The project is financed by DIKU and UiB and supported by Global Challenges (UiB)

Taking back the museum -hankkeen tutkijoina tunnustelemme tässä vuorokeskustelukirjoituksessa, mitä olemme tulleet työpajojen aikana luoneeksi ja tutkineeksi yhdessä sekä mitä on kehkeytynyt tai kehkeytymässä. Kirjoitus lähtee epäilevistä ja itsekriittisistä kysymyksistä siitä, oliko yhteistyömme relevanttia/kyllin-hyvää/hedelmällistä/oikeutettua vai oliko kyse vain projektitapaistuneesta valtameriä ylittävästä matkustelusta. Tässä artikkelissa keskustellaan ja kosketellaan tai sivutaan erityisesti seuraavia teemoja: taiteellinen tutkimus, taiteen etiikka, yhteisötaide, alkuperäiskansojen taide, alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansojen pedagogia, alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus, tiedon omistajuus, yhteiskirjoittaminen ja silleen jättäminen.

Meksikossa asuvat wirrarikat kehittivät 1950-luvulla perinteisten uhriesineiden pohjalta lankamaalauksen, nierikan, tekniikan: villalangasta muotoiltiin kuvioita mehiläisvahalla käsitellyille puulevyille. Nierika esittää usein uhraamisen tilannetta ikään kuin ajassa pysäytettynä ja näyttää tilanteen vapaaehtoisen uhrin näkökulmasta. Antropologit, taiteilijat, keräilijät ja valtiolliset turismin kehittäjät edistivät nierika-genreä innokkaasti, ja se tuotteistettiin yksilölähtöiseksi taidemuodoksi, jota alettiin luoda ja esittää useammin kaupunkikeskuksissa kuin wirrarikojen yhteisöissä. Tämän eksposition kirjoittajat ovat yhdessä toisten tutkijoiden ja wirrarikataiteilijoiden kanssa järjestäneet yhteisöllisiä nierika-maalauksen työpajoja, joissa wirrarikataiteilijat ohjaavat osallistujia tarkastelemaan ja ymmärtämään maailmaa wirrarikojen tavoin vastavuoroisuuden ja uhrin näkökulmasta. Nierika-maalaus otetaan näin takaisin yhteisöjen haltuun.

The current research builds on exhibitions hosted by the Sámi Centre for Contemporary Art in Karasjok in 2023. These exhibitions featured Indigenous Sámi artists, involving both curators and non-Indigenous art managers and facilitators. Some projects showcased solo exhibitions by Sámi artists, while others adopted the format of exhibitions based on the RidduDuottar Museum Collection in Karasjok. The study aims to uncover the primary methods of facilitation and the application of love and care in creating spaces for interaction between artists, artworks, and audiences at the Sámi Centre for Contemporary Art. First, the cases are presented, followed by an analysis applying two keywords – facilitation and love. The research method employed is arts-based research. The data consist of visual data in the form of photo documentation and text-based data in the form of notes. The data are approached through reflexive analysis. The analysis of these cases delves into the concept of love, containing sub-concepts such as care, compassion, and empathy. The findings yield key recommendations that facilitators of artistic gatherings can implement in art galleries presenting Indigenous Sámi art.