Exposition

Drawing Exercises (2016)

Tero Heikkinen

About this exposition

en
In this exposition, I present three different exercises for drawing space and form that have been helpful in analyzing the current state of my drawings and refreshing my abilities. I look at the exercises in terms of skill building, reflective research practice and indwelling. The study is a process of framing and re-framing drawing through devising drawing tasks for the self. These exercises steer the drawing towards different directions or reinforce the skill. The broader practice of drawing also includes this direction-setting, both building and being aware of a space of possibilities for the drawing practice. Thoughtful drawing exercises can become material for research in the arts.

fi
Esittelen tässä ekspositiossa kolme tilan ja muodon piirtämiseen liittyvää harjoitusta. Nämä harjoitukset ovat olleet hyödyksi oman piirtämistaidon analysoimisessa ja taitojen kehittämisessä. Tarkastelen harjoituksia taidon rakentamisen, reflektiivisen tutkimusotteen ja taidon sisäistämisen näkökulmista. Tässä tutkimuksessa kehystän piirtämistä jatkuvasti uudestaan kehittämällä piirtämistehtäviä itselleni. Nämä harjoitukset ohjaavat piirtämistä eri suuntiin ja auttavat vahvistamaan piirustustaitoa. Piirtämisen laajempi praktiikka sisältää suunnan ja tavoitteiden asettamista. Näin sekä hahmotetaan että rakennetaan piirtämisen mahdollisuuksien avaruutta. Piirtämisharjoitukset voidaan nähdä taiteellisen tutkimuksen materiaalina.
typeresearch exposition
keywordsdrawing, exercises, perspective, practice
date11/05/2016
statuspublished
urlhttps://www.researchcatalogue.net/view/273302/273303
doihttps://doi.org/10.22501/ruu.273302
published inRuukku

Ruukku portal comments: 2
anonymous 23/05/2017 at 20:02

Ekspositio piirtämisharjoituksista kytkeytyy erinomaisesti harjoittelu ja harjoittaminen taiteessa teemanumeroon.  Tämä on samalla uusi ja mielenkiintoinen avaus piirtämisen tutkimukseen ja taidon harjoittamiseen ja harjaantumiseen.  Heikkisen lähestymistapana on ollut suunnitella ja tunnistaa henkilökohtaisesti tarkoituksenmukaiset piirustusharjoitukset ja reflektiivisen tutkimuskäytännön mukaisesti analysoida sekä piirustusharjoituksia että tuloksena syntyneitä piirustus- ja videomateriaalia taitojen kehittämisen yhteydessä. Artikkelin alussa Heikkinen rajaa ja perustelee kolme kolmiulotteisen perspektiivin muotoihin ja tiloihin suuntautunutta harjoitustyötä, joita hän myöhemmin tarkastelee taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta perusteellisemmin.  Tero Heikkinen taustoittaa lukijalle hyvin piirtämisen merkitystä taiteen tutkimuksen ja piirtämisharjoituksiin liittyvän kirjallisuuden kautta ja kytkee siten hyvin oman tutkimuskontekstin aikaisempaan keskusteluun. Tekijä kuvaa mielenkiintoisesti omaa piirtämisprojektiaan taidon kehittämisen näkökulmasta ja samalla keinona kehittää reflektiivistä ajattelua. Piirtämisharjoitukset on kuvattu todella mielenkiintoisesti ja käytäntöpohjaisen tutkimuksen näkökulmasta.

Martta Heikkilä 23/05/2017 at 20:26

Tero Heikkisen ekspositio ”Drawing Exercises” vastaa sisällöltään numeron tavoitteita: Heikkinen kirjoittaa piirtämisen harjoittelusta. Näkökulmana on ensi sijassa välineen merkitys, eli se, miten käden toiminta ja tietokone toimivat rinnakkain piirustusharjoitusten työvälineinä.

 

Heikkisen näkökulma keskittyy harjoittelun teemaan ja hän arvioi useita piirtämisen oppimisesta esitettyjä teorioita. Harjoitteluprosessin luonnehdinnoissa korostuvat yhtäältä itse prosessi että teos, jota varten harjoitellaan. 

 

Kirjoittaja aloittaa kiinnostavasti: ”Tutkin piirtämisharjoituksia, joiden tilat ja muodot ovat mielikuvituksen tuotetta”, eli joilla ei ole suoraa yhteyttä todellisuuteen. Harjoittelun päämääränä on kehittyä perspektiivien piirtämisessä. Heikkisen väitteen mukaan tietynlaiset piirrosharjoitukset voivat edistää ja ohjata piirustustaitoa. Näihin harjoituksiin kuuluu työskentely tietokoneen avulla. Tämänkaltainen piirtämisen harjoittelu ei varmaankaan ole monille tuttua, ja ekspositiossa animaatiot havainnollistavat asiaa.

 

Piirtäminen ei ole Heikkisen mukaan kuvaamista mallista tai jäljentämistä, ei ainakaan ensisijaisesti. Tärkeämpää on juuri taito, käden ja ajattelun yhteistoiminta, jossa yhdistyvät ”hiljainen” ja eksplisiittinen tieto. Taidon käsite sivuutetaan usein taiteesta puhuttaessa, joten sen esille tuominen on kiintoisaa. Taidon ajatusta ja merkityksiä Heikkinen analysoi siteeraamalla kirjoittajia, esimerkiksi Michael Polanyita ja Donald Schöniä, mutta myös omien kokemustensa pohjalta.

 

Heikkinen tarkastelee harjoittelua ensin teoreettisesti ja kuvittaa sitten harjoituksia piirrosten ja videoiden avulla. Niissä nähdään Heikkisen harjoittelua ja piirtämisen käytäntöä.

 

Heikkinen esittää, että piirtämisharjoitukset voivat tuottaa ja ohjata piirrostaidon pohtimista, eli että usein mekaanisiksi mielletyillä kädentaidon harjoituksilla on otaksuttua syvempi merkitys. Harjoitukset tuottavat piirtämiseen osaamista eli taitoa, jota ei voida perimmältään selittää mutta joka on osa piirtämisen tietoista reflektiota. Ekspositiossa tulee esiin kysymys siitä, hallitseeko piirtämistä tietoinen ajattelu vai määritelmien ulkopuolelle jäävä (käden)taito. Heikkinen päätyy siihen, että nämä alueet ovat toisistaan erottamattomia.

 

Voidaan keskustella, miten tieto piirtämisen lopputuloksesta vaikuttaa itse harjoitusprosessiin, mutta omasta mielestäni tuntuu todennäköiseltä, että nämä eivät ole eristettävissä toisistaan. Jonkinasteinen tieto piirtämisen päämääristä antaa lukijalle tilaisuuden hahmottaa harjoitusprosessia ja piirtämisen työtä, oli se harjoitteluvaiheessa miten alustavaa tahansa. 

 

Arvelen, että ekspositio kiinnostaa eniten lukijoita, joille on merkityksellistä tarkastella piirtämistä kuvataiteen ja kuvittamisen välillä sijoittuvana praksiksena: esimerkiksi suunnittelualojen ja arkkitehtuurin edustajia. Kuvataiteilijoille taito on mahdollisesti vieläkin moniulotteisempi käsite kuin Heikkinen tuo esiin ekspositiossa, jossa taito näyttää ainakin implisiittisesti olevan sidoksissa sääntöihin – siitäkin huolimatta, kuten kirjoittaja sanoo, että niistä voidaan tilannekohtaisesti aina myös luopua.

 

Eksposition tutkimuskysymys koskee tilojen ja muotojen piirtämisen harjoittelua ja perspektiivien ja havainnon merkitystä niissä. Kirjoittajan näkökulmana on tilanteesta riippuvainen, usein vaikeasti määriteltävä taidon käsite. Hän hahmottelee klassista kysymystä, hallitseeko piirtämistä ajattelu vai ääneen lausumaton (käden)taito sekä sitä, miten piirtämistä voi tai kannattaa tutkia ja käytännössä kehittää ajattelun ja taidon erotuksen pohjalta.

 

Heikkisen panos keskusteluun on siirtyminen entistä sumeammalle alueelle, jossa ei seurata valmista mallia ja sääntöjä vaan jossa tietokoneen formaalien periaatteiden avulla kehitetään ”taitoa” – eli säännelty metodi ja väline auttavat opettelemaan jotakin ei-sääntöjenvaraista taitoa. Tämä on nähdäkseni ekspositiossa omaperäistä. Sen konteksteja ovat käsitykset piirtämisen harjoittelusta; tässä Heikkinen tukeutuu muun muassa Onni Ojan, Betty Edwardsin, Donald Schönin, John Raynesin, William Kirby Lockardin, Jay Doblinin, Burne Hogarthin, Welby Ingsin, Ville Lukkarisen, Manfred Maierin ja Patricia Cainin ajatuksiin ja piirustusoppaisiin, joita Heikkinen arvioi lyhyesti. Tämä on kiinnostavaa – joskin herää kysymys, miten piirtämään voi oppia kirjallisuuden avulla ja millaista oikeastaan on piirtämisen vaatima taito.

 

Heikkinen tuottaa uutta tietoa ja tulkintoja tilojen piirtämisestä arvioimalla asiaa tarkastelleiden arkkitehtien ja taidehistorioitsijoiden tekstejä ja havainnollistamalla niitä tietokoneen avulla. Menetelmät arvelen luotettaviksi, joskin sovellukset ovat kirjoituksen luonteen vuoksi kohtalaisen suppeita. 

 

Ekspositiossa on perinteisen artikkelin tapaan luettava tekstiosuus, jossa esitellään tutkimuskysymys ja sen sovelluksia. Samalla on myös kuvitusta, josta ilmenee Heikkisen piirrosten luonne. Piirroksista avautuu hieman alaviitteiden tapaan linkkejä niiden tarkempiin selostuksiin ja uusiin piirroksiin. Teksti liikkuu siten kahdella tasolla, joskin artikkelimainen teksti vaikuttaa näistä ensisijaiselta ja linkit antavat piirroksista lisätietoa. Kirjalliset lähteet on esitetty asiallisesti. 

 

Eksposition vahvuuksiin kuuluu käytännönläheisyys: piirtäminen ei jää teoreettisen tarkastelun tasolle, vaan sen käytännön toteutukset saavat tilaa. Kuvitus näyttää, että Heikkinen on taitava piirtäjä. Taidon käsitteen tarkastelu ja sen sisällön moniulotteisuus ovat tärkeitä asioita: suunnittelussa osuva ajattelu vaatii toteutuakseen taitavat piirrokset, eikä ole yhtä ilman toista.

comments: 1 (last entry by Otso Huopaniemi - 23/05/2017 at 12:10)
Otso Huopaniemi 23/05/2017 at 12:10

The comment was deleted by Otso Huopaniemi on 23/05/2017 at 12:11.
Comments are only available for registered users.


i have forgotten my password
join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
Ruukku
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of artistic research within specific frameworks.
Faculty of Fine Art, Music and Design, University of Bergen
Portal of Faculty of Fine Art, Music and Design
Polifonia
Polifonia
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts
Stockholm University of the Arts (Uniarts) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with over 600 students