Exposition

Tilakokemuksia esitysinstallaatiossa (2013)

Elina Lifländer

About this exposition

en
In this writing, I open up the process of a previous site-specific live installation which I was involved in: Between two skies (2012). This piece is the first part of my doctoral thesis in artistic research, dealing with the spatial experience and the transformation of the scenographer’s working methods. The concept of the event was mainly formed collectively by the discussions and experiments of the working group. In this text, I observe the spatial experience from three points of view: via my own experience, from the perception of the visitors and connecting it to a wider perspective, namely reflecting the nature of the live installation to the art critic Claire Bishop’s thoughts and examples in the book Installation Art, A Critical History (2005) and Anna Moszynska's book Sculpture Now (2013). In the end, I am summing up the kind of impact this process and these three different views have had on my research and how the thoughts and questions have evolved during the preparations.

fi
Avaan tekstissä tutkimusprosessiani vuonna 2012 toteutuneen paikkasidonnaisen Between two skies -esitysinstallaation avulla. Tutkimukseni käsittelee skenografian alaan liittyvien työskentelymenetelmien muutosta sekä moniaistista tilakokemusta. Esitysinstallaation muoto ja sisältö syntyivät pääosin tilalähtöisesti harjoitus- ja suunnitteluprosessin myötä. Tarkastelen teoksen tilallisuutta tässä yhteydessä kolmesta eri suunnasta: omien kokemusten ja yleisön havaintojen näkökulmasta sekä yhdistämällä teoksen installaationomaisen luonteen taideteoreetikko Claire Bishopin ja Anna Moszynskan installaatiotaidetta ja katsojaposition muutosta käsitteleviin teksteihin. Lopuksi pohdin, mitä moninäkökulmaisuus nosti esille ja millä tavoilla koko teosprosessi kuljetti tutkimusta eteenpäin ja tarkensi kysymyksenasetteluita.
typeresearch exposition
date30/10/2013
statuspublished
affiliationAalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun Korkeakoulu sekä Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelma TAhTO
urlhttps://www.researchcatalogue.net/view/31930/31931
doihttps://doi.org/10.22501/ruu.31930
published inRuukku

Ruukku portal comments: 3
Outi Turpeinen 08/12/2013 at 10:08

 

Outi Turpeinen

 

Artikkelin aihepiiri sopii hyvin julkaisun teemaan "Kokemus ja kokeellisuus taiteellisessa tutkimuksessa". Artikkelissa käsiteltiin kokemusta monesta eri näkökulmasta. Kirjoittajalla on selkeä tapa kirjoittaa ja hän ottaa havainnollisten ja konkreettisten esimerkkien avulla lukijansa hyvin huomioon. Myös kuvat tukevat tekstiä. Teksti on läpinäkyvää ja siten avointa, myös sen suhteen, että tutkija on vasta tutkimusprosessinsa alussa. Ekspositio kuvaa hyvin taiteellisen tutkimuksen prosessimaisuutta ja on hyvä esimerkki läpinäkyvästä analyysista.

 

Taiteen tekemien ja tekemisen analysointi on keskeisessä osassa tekstiä. Tekstin roolia osana suurempaa viitekehystä ja nimenomaan osana taiteellisen tutkimuksen traditiota käsitellään esimerkkien ja muiden ajattelijoiden avulla. Tekstin syvyys ja viittaukset muihin tekijöihin ovat tutkimuksen tässä vaiheessa riittävät. Teksti kuvineen on osa taiteellisen tutkimuksen genreä ja siinä tuo oman lisänsä tutkimuskentälle.

 

Tutkimusaihe on suhteutettu alan tutkimuskontekstiin, kuitenkin esim. viitteiden käyttö on melko vähäistä, mikä johtunee siitä, että teksti on tehty tutkimuksen alkuvaiheessa. Muiden installaatioiden analyysit syventävät kirjoittajan tekstiä, esim. rinnastus M. Mäkelän tutkimukseen samaisen tilan kokemuksesta syventää analyysiä. Tilan analyysi kolmesta näkökulmasta on erittäin hyvä tapa lähestyä aihetta. Monialaisen työprosessin kuvailu avaa tilallisen kokemuksen tuottamista tekijyyden näkökulmasta.

 

Ekspositiossa on esillä suppea kävijätutkimus, joka toimii lähinnä ajatusten herättäjänä jatkotutkimukselle. Teksti on kirjoitettu sujuvasti ja kuvien käyttö tukee tekstiä hyvin. Ekspositio on selkeästi tutkimuksen  alkuvaiheen teksti ja toimii sellaisena hyvin. Kirjoittaja on sujuvasanainen. Kaipasin loppuun vielä lyhyttä yhteenvetoa.

 

Vahvuudet: sujuva teksti, kuvat hyviä, prosessin kuvaus, rinnastus alan muihin tutkimuksiin.

 

Heikkoudet: kävijätutkimus niukka, yhteenveto loppuun puuttui.

 

08/12/2013 at 10:11

 

Anonyymi

 

Ekspositio vastaa periaatteessa hyvin annettuun teemaan. Kysymys eksposition tai siinä käsitellyn teoksen kokeellisuudesta on suhteellinen, mutta jos teosta tarkastellaan Ruukun kontekstissa, eli taiteellisen tutkimuksen kentässä, en omalta osaltani näe sitä poikkeuksellisen kokeellisena, joskaan en väitä, että siinä ei olisi mukana myös kokeellisia osia. Skenografian alalla ekspositio voidaan mieltää selkeämmin kokeelliseksi.

 

Eksposition keskeinen projekti on kuitenkin päästä analysoimaan tekijän/tekijöiden ja toisaalta katsojien / kokijoiden kokemusta ja siinä syntyviä merkityksiä sekä taiteen tekemisen prosessimaista luonnetta. Mitä kokemuksellisuus on, tai miten siihen voidaan päästä käsiksi tulee nyt paremmin käsiteltyä, mutta on toki edelleen haastava tutkimusaihe, myös tämän eksposition ulkopuolella. Kokemuksellisuus rinnastetaan lopussa joihinkin installaatiotaiteen yleisempiin käsitteisiin ja tapoihin toimia ja synnyttää erityisiä ja merkityksellisiä tilanteita.

 

Eksposition lähestymistapa on hyvin käytännöllinen, mikä aluksi herätti epäilyjä sen “tutkimuksellisuudesta”. Näkökulma kuitenkin toimi mielestäni yllättävän hyvin ja tekijä sai sanottua tutkimusesityksestään irti tärkeitä ja kiinnostavia näkökulmia, joita voisi kutsua eräänlaisiksi pieniksi tutkimustuloksiksi. Näitä olivat esityksen tilan analyysi, johon liittyi muun muassa huomion kiinnittäminen ihmisen ruumiinkuvan laajentuneeseen kenttään eli ihmisen ja ympäristön väliseen suhteeseen siten, että painopiste oli tilassa eikä pelkästään kokijasubjektissa. Samoin analyysi Laterna Magican kellaritilasta oli kiinnostava ja sen rinnastaminen sekä ulko- ja sisätilan että luonnon ja kulttuurin tilan välimuodoksi oli toimiva. Tässä väli-ilmaston käsite oli kiinnostava ja tuntui vastaavan hyvin esitystilannetta. Toki gallerian erityisen tunnelmallista ja kerrostunutta tilaa on käsitelty myös aiemmin – myös taiteellisessa tutkimuksessa – ja oli hyvä, että Lifländer toi tämän nyt esille.

 

Sanoisin että tässä esityksessä ei suoranaisesti määritellä ekspositiota taiteelliseksi tutkimuksesi, mitä pidän itse asiana hyvänä asiana, koska on selvää, että tässä yhteydessä sitä kuitenkin luetaan ja se ymmärretään taiteellisena tutkimuksena. Tietenkin ekspositiossa korostetaan taiteelliselle tutkimukselle soveltuvia metodeja, kuten toimintatutkimusta.

 

Ekspositio toimii hyvin taiteellisena tutkimuksena. Se ei pyri olemaan vahvasti teoreettinen mutta käyttää luontevasti sopivia teoreettisia lähteitä hyväksi. Ekspositiossa analysoidaan omaa ja  katsojan kokemusta ja kokonaisuus muodostaa varsin kiinnostavan asetelman. Tekijä on nyt lisännyt katsojapalautetta, ja sen runsaus tuo paremmin esille teoksen monisyisyyttä katsojan näkökulmasta ja varmasti näin myös kertoo tarkemmin siitä, minkälaisiin asioihin katsoja kiinnittää huomiota tällaista varsin vahvasti tilallista ja ruumiillista esitystä katsoessaan. Toisaalta kolmesta näkökulmasta (tekijä, katsoja, teoria) viimeinen eli installaatioteorian näkökulma toimii nyt paremmin, kun siinä ei tukeuduta pelkästään Bishopin teokseen. Claire Bishopin teos Installation Art on tässä yhteydessä toki paikallaan vaikka mielestäni kyseinen teos on saanut ehkä turhankin vaikuttavan aseman taiteentutkimuksessa ja yksinomaan siihen tukeudutaan liian usein installaatiotaidetta tarkasteltaessa ja sitä koskevaa soveltavaa tutkimusta tehtäessä. Teos soveltuu hyvin opetukseen mutta installaatiotaiteen tutkimuksessa olisi hyvä käyttää runsaampaa tutkimuskirjallisuutta. Tämän eksposition tarpeisiin nykyinen lähdekirjallisuus on vallan riittävä. Tekijä on myös vahvistanut hyvin oman teoksensa suhdetta nykyinstallaatiotaiteeseen. Vaikka ”luonto”  aihe ei ole välttämättä juuri nykyiselle tilanteelle ominainen –  ja voidaan jopa väittää, että ”luonto” on itse asiassa yksi installaatiotaiteen keskeinen piirre sen 1960-luvun alusta alkaen – on sen liittyminen vahvasti kokemuksellisiin, kokonaisvaltaisiin ja moniaistisiin ja jopa näihin unenomaisiin teoksiin aivan selvästi keskeistä juuri nykyinstallaatioille.

 

Ekspositio on mielestäni kohtuullisen kiinnostava ja sen analysoima esitys samoin. Tekijän lisäämät taustatiedot sekä teoksen kuvaukset tekevät kokonaisuudesta helpommin seurattavan. Mitään valtavia uusia oivalluksia tai tutkimuksellisia avauksia en näe sen kuitenkaan tekevän. Toisaalta kokonaisuus on looginen, selkeä ja tuottaa joitakin ehdottaman kiinnostavia oivalluksia tutkittavasta aiheesta: sekä siis skenografian monimuotoisuudesta, taiteellisesta yhteistyöstä ja juuri tästä kyseisestä Between Two Skies –teoksesta. Edelleen voidaan lisätä, että ekspositio tuottaa uutta tietoa tilallisesta kokemuksesta, yhteisöllisestä esitystilanteesta, ja esityksen rakentumisesta annettuun ja vahvasti oman luonteensa säilyttävään tilaan, ja kuinka tilan tarjoamat ehdot voidaan ottaa positiivisesti lähtökohdaksi esitykselle.

 

Eksposition visuaalisuutta on nyt vahvistettu mutta se toimii edelleenkin kuvataiteen tutkimusartikkelin mallisesti, jossa kuvia on melko niukasti, kuin tuntemieni taiteellisen tutkimuksen ekspositioiden tapaan, joissa kuvilla tai kuvallisella / taiteellisella materiaalilla on yleensä huomattavasti keskeisempi rooli kokonaisuuden kannalta. Pidän kuvien määrää nyt kuitenkin riittävänä sillä liiallisella kuvallisella aineistolla on vaara viedä huomio kirjoitetusta tutkimuksesta kuviin. Kuvia on siis riittävästi ja ne on sommiteltu siten, että kokonaisuutta on helppo seurata. Ne siis tukevat luettua pikemminkin kuin pyrkisivät vetämään huomiota liiaksi itseensä. Voi tietysti aina spekuloida mitä kuvien ja esimerkiksi liikkuvan kuvan lisääminen ekspositioon olisi merkinnyt?

 

Kokonaisuutena tämä Lifländerin tutkimus haastaa  perinteisen skenografian lavastustaiteena ja tarjoaa kiinnostavia ja paikoin myös rohkeita näkökulmia alan tulevaisuuteen.

 

Reija Hirvikoski 08/12/2013 at 10:12

 

Reija Hirvikoski

 

Kirjoittajan kokemuksellisuus taiteilijana ja siitä viriävät tutkimuskysymykset välittyvät kirjoituksesta erinomaisesti. Kirjoituksessa käytettävät lähteet tukevat kirjoittajan asettamia tutkimuskysymyksiä. Kuvallinen aineisto rikastaa tutkimustyön ymmärtämistä.

 

Kirjoittajan tapa kirjoittaa on ymmärrettävää ja kirjoittajan taiteellisia ja tutkimuksellisia ajatuksia avaavaa. Kirjoittajan lähestymistapa taiteelliseen tutkimukseen on avoin ja uutta tietoa tuottava. Tutkija asettaa itselleen taiteilijana tavoitteellisia kysymyksiä. Työ täyttää erittäin hyvin taiteellisen tutkimuksen vaatimukset.

 

Tämänkaltainen tutkimus tuottaa merkittävää tietoa oppialalle ja auttaa taiteenalan ymmärryksen kehittymisessä. Tämänkaltaista tutkimusta taiteen alalta on vielä sangen vähän etenkin suomenkielisenä, aihe on erittäin tärkeä ja merkittävä.

 

Eksposition muoto ja sommittelu tukee erinomaisesti aiheen taiteellista ymmärrettävyyttä. Ekspositio tuottaa kiistatta analysoitua ja uutta tietoa alalle.

 

Huomioitavaa:

 

Haluaisin kuitenkin kirjoittajan avaavan enemmän käyttämäänsä käsitettä ”hengittävä” tila -  suhteessa mihin tilaan? Mitä kirjoittajalle tarkoittaa hengittävä?

 

Miettisin, onko lavastustaiteen -käsite sanana oikea määrittämään tämänkaltaista tilallista ja suunnittelullista ajattelua? Suomenkielinen sana ’lavastus’ viittaa johonkin valheelliseen, epäaitoon ja historiallisesti vanhakantaiseen ajatteluun.

 

comments: 2 (last entry by Jukka Mikael Heiskanen - 28/08/2015 at 15:15)


i have forgotten my password
join the research catalogue
Portals The research catalogue serves:
Journal for Artistic Research
a peer-reviewed international journal for all art disciplines
KC Research Portal
Research Portal of the Royal Conservatoire, The Hague
Norwegian Artistic Research Programme
The portal of the Norwegian Artistic Research Programme
Ruukku
Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu / Studies in Artistic Research
University of Applied Arts Vienna
RC portal of the University of Applied Arts Vienna
Journal of Sonic Studies
A peer-reviewed, international journal on sound studies and auditory culture
Academy of Creative and Performing Arts
Portal of the Academy of Creative and Performing Arts, Leiden University
SHAPE - Artistic Research and Institutional Impact
SHAPE aims to describe the impact of artistic research within specific frameworks.
Faculty of Fine Art, Music and Design, University of Bergen
Portal of Faculty of Fine Art, Music and Design
Polifonia
Polifonia
Codarts
Portal of Codarts, University of the Arts, Rotterdam
Stockholm University of the Arts
Stockholm University of the Arts (Uniarts) provides education and conducts research in the fields of choreography, film & media, opera and performing arts.
University of the Arts Helsinki
University of the Arts Helsinki was launched in 2013 upon the merging of the Finnish Academy of Fine Arts, Sibelius Academy, and Theatre Academy Helsinki.
Norwegian Academy of Music
A leading artistic and academic university college with over 600 students