Research Catalogue

Excerpt from my forthcoming research project How to be a medium? including the script of How (not) to be a puppet and its first act as audio play.

Jenny Sunesson (b. 1973) is a Swedish artist predominantly working with sound. Her practice ranges from field recording and live collages to conceptual sound art and video. Sunesson uses her own life as a stage for her dark, tragic and sometimes comical re-contextualised work where real and invented characters and derogated stereotypes, collaborate in the alternate story of hierarchies and normative power structures in society.

'Empowering Collective Performing Arts: A Facilitator’s Toolkit for Overcoming Language Barriers' is a practice-led research project that explores the ways to encourage group connection through non-textual, embodied communication within diverse communities. Drawing on work experience with immigrant children, refugees, and deaf/hearing collaborators—as well as recent research residencies with ASSITEJ Norway, The Flying Seagulls and Red Nose Emergency Smiles—the project contains a growing body of facilitation strategies as an open-source toolkit. Rooted in my personal experience of linguistic displacement and background in voice and dance, this project proposes a shift away from text-centric facilitation models toward approaches that prioritise emotional intuition and situational awareness. The project is underpinned by critical frameworks around embodied knowledge, power, and positionality, aiming to challenge colonial and exclusionary norms around communication. Ultimately, it seeks to empower facilitators and communities alike to trust in the expressive potential of the body and encourage inclusive, trust-based spaces for collective performing arts experiences.

AMASS–AMAS–WEIRD oli Utsjoella vuonna 2021 toteutunut yhteisötaideprojekti osana Euroopan Union rahoittamaa Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture -tutkimushanketta (2020–2023). Euroopan reuna-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä lisäävä taideperustainen toimintatutkimus sisälsi yhteisötaiteen, sosiaalisesti sitoutuneen taiteen ja taidekasvatuksen kehittämistä paikallisyhteisöissä. AMASS–AMAS–WEIRD -toteutettiin Lapin yliopiston yhtenä vastuualueena ja osana delokolonisoivan arktisen taiteen viitekehystä, vaikkakin eurooppalaisessa hankejärjestelmässä, johon sisältyy Euroopan yhtenäisyyden taustatavoitteita. Tässä ekspositiossa tarkastelemme taidekäsityksen arktista dekolonisaatiota, yhteisötaidetta, kuvataidekasvatusta ja hankkeen tutkimusprosessia dekolonisaation näkökulmista. AMASS–AMAS–WEIRD vahvisti kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta ja tuki vuorovaikutusta saamelais- ja suomalaiskulttuurien sisällä ja niiden välillä. Jännitteitä ilmeni niin sanottuun tutkimusähkyyn, marginaalisuuden olettamaan sekä rahoitusinstrumenttiin liittyen. Johtopäätöksenä korostamme taiteen ja tutkimuksen kolonialististen rakenteiden ja eettisten periaatteiden kriittisen tarkastelun merkitystä kulttuurien dialogista kohtaamista tukevan ja yhteyksiä luovan toiminnan kehittämisessä.

Autistic people have six senses: taste, smell, touch, hearing, sight, and then words. Words are a sense that cannot be compared to other senses but allows them to leak in. Words have taste and smell, they are tactile, scratch the skin, bulge in the kidneys, they look: the shape of the letters in different writing styles, they have sounds, sounds when they sound inside the brain and when they say themselves, they are a movement a dance. But all these qualities still cannot define the words. For the words are their own. Their own mind.

Taking back the museum -hankkeen tutkijoina tunnustelemme tässä vuorokeskustelukirjoituksessa, mitä olemme tulleet työpajojen aikana luoneeksi ja tutkineeksi yhdessä sekä mitä on kehkeytynyt tai kehkeytymässä. Kirjoitus lähtee epäilevistä ja itsekriittisistä kysymyksistä siitä, oliko yhteistyömme relevanttia/kyllin-hyvää/hedelmällistä/oikeutettua vai oliko kyse vain projektitapaistuneesta valtameriä ylittävästä matkustelusta. Tässä artikkelissa keskustellaan ja kosketellaan tai sivutaan erityisesti seuraavia teemoja: taiteellinen tutkimus, taiteen etiikka, yhteisötaide, alkuperäiskansojen taide, alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansojen pedagogia, alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus, tiedon omistajuus, yhteiskirjoittaminen ja silleen jättäminen.