Exposition

KÄYTÄNNÖLLINEN UTOPIA (2014)

Mäki Teemu

About this exposition

en
A short essay on what is the role of art in society, what is the impact of art on society and what the terms avantgarde and critical art might mean today.

fi
A short essay on what is the role of art in society, what is the impact of art on society and what the terms avantgarde and critical art might mean today.
typeresearch exposition
date12/07/2014
published20/10/2014
last modified20/10/2014
statuspublished
share statusprivate
affiliationSteering group of TAhTo, Doctoral Programme of Artistic Research
licenseCC BY-NC-ND
urlhttps://www.researchcatalogue.net/view/53651/53652
doihttps://doi.org/10.22501/ruu.53651
published inRUUKKU - Studies in Artistic Research
portal issue2.
connected toRUUKKU - Studies in Artistic Research


Simple Media

id name copyright license
102574 Mimosa Pale _ 04Maki - copy Mimosa Pale CC BY-NC-ND
102573 Mimosa Pale, Female monument, naked-vagina-bike1 - copy Mimosa Pale CC BY-NC-ND
102571 Mimosa Pale, Mobile Female Monument, sculptureperformance, 2007, street view2 (foto by Johanna Ketola) - copy Johanna Ketola CC BY-NC-ND
102572 Mimosa Pale, Mobile Female Monument, sculptureperformance, 2007, street view - copy Teemu Mäki CC BY-NC-ND
102539 Maki_Pale Mimosa Pale CC BY-NC-ND
55484 teemu's headline text for image piles Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
55482 teemun väliteksti kuvasekvensseille Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
53874 teemu's basic image info text Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373327 Keith Haring (1958–1990), Untitled, 1986, vinyl ink on tarpaulin, Tate Gallery, London Tate Gallery (Keith Haring) CC BY-NC-ND
373328 Agamemnon, The (so-called) Head of Agamemnon, a Greek death mask from 1550–1500 BC Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373329 Iannis Xenakis, Oresteïa, album cover art Iannis Xenakis CC BY-NC-ND
373330 Otto Dix (1891–1969), Großstadt : Metropolis, 1928, triptych, mixed media on wood, 181 cm x 402 cm Otto Dix (1891–1969) CC BY-NC-ND
373331 Otto Dix (1891–1969), War Triptych (1929-1932), 280 x 400 cm Otto Dix (1891–1969) CC BY-NC-ND
373332 Michelangelo Merisi da Caravaggio (1571–1610), Bacchino Malato, self-portrait, 1594 Michelangelo Merisi da Caravaggio (1571–1610) CC BY-NC-ND
373333 Michelangelo Merisi da Caravaggio (1571–1610), Bacchus (1595)-2 Michelangelo Merisi da Caravaggio (1571–1610) CC BY-NC-ND
373334 Juha Sääski, Iloista antajaa Jumala rakastaa, öljy, 190 x 280 cm, 2008 Juha Sääski (1952–) CC BY-NC-ND
373335 Teemu Mäki + Collective, Painting to Exorcise the Xmas with - Jouluntorjuntamaalaus, by Teemu Mäki & Sampsa Indrén, Anna-Liisa Kankaanmäki, Katariina Katla, Maija Ojanen, Nelli Penna, Kukka Ranta + Marsu, 210 x 400 cm, 2009 kopio Teemu Mäki (1967–, & Sampsa Indrén, Anna-Liisa Kankaanmäki, Katariina Katla, Maija Ojanen, Nelli Penna, Kukka Ranta + Marsu) CC BY-NC-ND
373336 Teemu Mäki, Ursula leikkimökissä, 2006 cl A4 300dpi kopio-2 Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
373337 Tristan Chijinyman, Simo Haanpää, Henna Inkinen, Katariina Katla, Tirza Ben Porat and Laura Ukkonen, Obituaries Rewritten, Unknown Neighbour, 2009 Tristan Chijinyman, Simo Haanpää, Henna Inkinen, Katariina Katla, Tirza Ben Porat and Laura Ukkonen CC BY-NC-ND
373338 Tristan Chijinyman, Simo Haanpää, Henna Inkinen, Katariina Katla, Tirza Ben Porat and Laura Ukkonen, Obituaries Rewritten, The Consumer, 2009 Tristan Chijinyman, Simo Haanpää, Henna Inkinen, Katariina Katla, Tirza Ben Porat and Laura Ukkonen CC BY-NC-ND
373339 Voina, Worker's Day at McDonalds, a photo from a performance Voina Group CC BY-NC-ND
373340 Voina, Where's My Puppy?, a photo from a performance Voina Group CC BY-NC-ND
373341 Lisa Erdman, (Pharmas) Abstinen Poster Lisa Erdman CC BY-NC-ND
373342 Lisa Erdman, (Pharmas) Homotrol Poster Lisa Erdman CC BY-NC-ND
373343 Teemu Mäki, an exhibiton overview from 2013 Hippolyte_16bit_10 Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373344 Lasse Svartsröm, by Teemu Mäki 4-4 (006), RESIZED_8bit_Svartsröm_4-4 Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373345 Lasse Svartsröm, by Teemu Mäki 3-4 (007), RESIZED_8bit_Svartsröm_3-4 Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373346 Lasse Svartsröm, by Teemu Mäki 2-4 (002), RESIZED_8bit_Svartsröm_2-4 Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373347 Teemu Mäki, portrait of Lasse Svartsröm, part 1 of 4 (004), RESIZED_8bit_Svartsröm_1-4 Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373348 Teemu Mäki, Tytti and Jaana Patronen (a daughter and her mother), right panel (Jaana), A4, 300dpi b Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
373349 Teemu Mäki, Tytti and Jaana Patronen (a daughter and her mother), left panel (Tytti), A4, 300dpi b Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
373350 all matters poster 2011 red star2-3 Teemu Mäki (1967–) CC BY-NC-ND
373351 Evan Parker plays the soprano sax Evan Parker (1944–) CC BY-NC-ND
373352 Borah Bergman plays the piano Borah Bergman (1933–2012) CC BY-NC-ND
373353 Timo Aalto (1941–2003), Murrettujen värien kontrasti - Contrast of Muted Colors, 1974, oil on canvas, 62 x 53,5 cm Timo Aalto CC BY-NC-ND
373354 Home Alone - Yksin kotona, by Teemu Mäki & group, 300 x 600 cm, 2006 Teemu Mäki / Perkele Collective CC BY-NC-ND
373355 Home Alone / Yksin kotona, ryhmäkuva 013 teoksen tekijöistä, Itä-Helsigin kulttuurikeskus STOA, 2006 Teemu Mäki / Perkele Collective CC BY-NC-ND
373356 Cy Twombly (1928–2011), Untitled, 1970, 405 x 640 cm, oil-based house paint and crayon on canvas. The Museum of Modern Art, New York, IMG_0099-2 Museum of Modern Art (MOMA), Cy Twombly CC BY-NC-ND
373357 Cy Twombly (1928–2011), Untitled, 1970, 405 x 640 cm, oil-based house paint and crayon on canvas. The Museum of Modern Art, New York Museum of Modern Art (MOMA), Cy Twombly CC BY-NC-ND
373358 Frank Stella (1936-), Khurasan Gate I, 1968, Acrylic on canvas, 240 x 720 cm, Kunsthalle Bielefeld, Germany Frank Stella (1936–) CC BY-NC-ND
373359 Jackson Pollock (1912-1956), One, Number 31, a detail of MOMA NYC (photo copyright: Teemu Mäki) CC BY-NC-ND
373360 Jackson Pollock (1912–1956), One - Number 31 (1950), Oil and enamel paint on canvas, Museum of Modern Art, NYC, 2011 MOMA NYC (photo copyright: Teemu Mäki) CC BY-NC-ND
373361 Agnes Martin (1912–2004), Untitled Painting Estate of Agnes Martin CC BY-NC-ND
373362 Paul McCarthy, Shit Pile, outdoor sculpture, Utrecht 2009-1 Paul McCarthy CC BY-NC-ND
373363 Paul McCarthy, Captain Morgan Bottle, outdoor sculpture, Utrecht 2009-2 Paul McCarthy CC BY-NC-ND
373364 Paul McCarthy, George W. Bush, outdoor sculpture, Utrecht 2009-1 Paul McCarthy CC BY-NC-ND
373365 Paul McCarthy, Pigs, outdoor sculpture, Antwerpen 2007-2 Paul McCarthy CC BY-NC-ND
373366 Lucian Freud (1922–2011), Girl with a White Dog, 1951–1952, oil on canvas, 76 x 102 cm, Tate Gallery, London Lucian Freud CC BY-NC-ND
373367 Vera Nevanlinna with Her Daughter and Mother, part 1 of a photo triptych by Teemu Mäki, reSized_Nevanlinna_1-3 Teemu Mäki (1967-) CC BY-NC-ND
373368 Vera Nevanlinna with Her Daughter and Mother, part 2 of a photo triptych by Teemu Mäki, reSized_Nevanlinna_2-3 Teemu Mäki (1967-) CC BY-NC-ND
373369 Vera Nevanlinna with Her Daughter and Mother, part 3 of a photo triptych by Teemu Mäki, reSized_Nevanlinna_3-3 Teemu Mäki (1967-) CC BY-NC-ND
373370 Minna Havukainen (1969–), Hands, photograph, 2009 Minna Havukainen (1969-) CC BY-NC-ND
373371 Louise Bourgeois (1911–2010), No Exit, Sculpture, Installation, 1989, wood, painted metal, rubber The estate of Louise Bourgeois (1911–2010) CC BY-NC-ND
373372 Louise Bourgeois (1911–2010), No Escape, Sculpture, Installation, 244 x 252 x 305 cm, 1989, the Kouri Collection, Kiasma, Finnish National Gallery The estate of Louise Bourgeois (1911–2010) CC BY-NC-ND
373373 Teemu Mäki, The Pussyhead : Vittupää, 2002–1.12.2006, oil on canvas, 360 x 782 cm Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373374 Matthias Grünewald (1475–1528), The Isenheim Altarpiece, overview in situ, 1510–1515, oil on wood, Musée d'Unterlinden, Colmar, Germany Musée d'Unterlinden, Colmar, Germany CC BY-NC-ND
373375 Matthias Grünewald (1475–1528), The Isenheim Altarpiece, overview, 1510–1515, oil on wood, Musée d'Unterlinden, Colmar, Germany Musée d'Unterlinden, Colmar, Germany CC BY-NC-ND
373376 Naomi Klein. Shock Doctrine, book cover Naomi Klein CC BY-NC-ND
373377 Alfred Döblin, Berlin Alexanderplatz, book cover Estate of Alfred Döblin CC BY-NC-ND
373378 Eemil Karila & Kalle Lampela (C.S.C.A.A. : Contemporary Santa Claus Artist Association), Mr. Confectioner, 2008–2009, concrete, metal, tar, feathers, 300 cm tall. University of Lapland, Rovaniemi, Finland Eemil Karila & Kalle Lampela (C.S.C.A.A. / Contemporary Santa Claus Artist Association) CC BY-NC-ND
373379 Francisco Goya (1746–1828), Toukokuun kolmannen päivän teloitukset 1808 : Los fusilamientos del tres de mayo 1808, (1814), öljy kankaalle, 260 x 340 cm, Museo del Prado, Madrid Museo del Prado, Madrid CC BY-NC-ND
373380 Keith Haring (1958–1990), Boxers, 1987, steel sculpture, Berlin, Germany Keith Haring CC BY-NC-ND
373381 Rafael Wardi (1928-), Pastellipiirustus Rafael Wardi CC BY-NC-ND
373382 Kari Vehosalo (1969–), Neurosis, from the series Fear of Violent Death, oil on canvas,145 x 195 cm, 2010 Kari Vehosalo CC BY-NC-ND
373383 Kukka Ranta (1982-), Roma Family Waiting for eviction, from the series Where Should the Roma People Go? 2009–2011. A multipartite work, photographs & texts Kukka Ranta CC BY-NC-ND
373384 Kukka Ranta (1982-), Roma Family Under The Bridge, from the series Where Should the Roma People Go? 2009–2011. A multipartite work, photographs & texts Kukka Ranta CC BY-NC-ND
373385 Teemu Mäki + Collective, God Makes the Rainbow : Jumala tekee sateenkaaren, 2006-2007, acryl on canvas, 300 x 600 cm Teemu Mäki / Collective CC BY-NC-ND
373386 David Simon (1960-), The Wire, television series, 2002-2008, film still 2 David Simon CC BY-NC-ND
373387 David Simon (1960-), The Wire, television series, 2002-2008, film still 1 David Simon CC BY-NC-ND
373388 Brian de Palma (1940-), Scarface (1983), film still 1 Brian de Palma CC BY-NC-ND
373389 Teemu Mäki + Perkele Collective, The Last Supper, 2011-2012, 210x400cm, repro by Teemu Lindroos Teemu Mäki / Perkele Collective. (Photo by Teemu Lindroos) CC BY-NC-ND
373390 Geto Boys, 1990, Def American Records, album cover Geto Boys CC BY-NC-ND
373391 Eero Järnefelt (1863–1937), Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893, 131 x 168 cm, Ateneumin taidemuseo Helsinki Ateneumin taidemuseo CC BY-NC-ND
373392 Minna Havukainen (1969–), Mio and Mothers, diptych, right panel, from the series Puerperium, 2008, photographs, 112 x 90 cm each Minna Havukainen CC BY-NC-ND
373393 Minna Havukainen (1969–), Mio and Mothers, diptych, left panel, from the series Puerperium, 2008, photographs, 112 x 90 cm each Minna Havukainen CC BY-NC-ND
373394 Nanna Susi, Tuulen viemää / Gone with the Wind, 2003, 150x190 cm Nanna Susi CC BY-NC-ND
373395 Susanna Kuparinen : Ryhmäteatteri, Eduskunta_1 - Noora Dadu, Piia Peltola, Santtu Karvonen, Mitro Härkönen, Jari Hanska - Kuva- Kai Backström Ryhmäteatteri (photo: Kai Backström) CC BY-NC-ND
373396 Susanna Kuparinen : Ryhmäteatteri, Eduskunta_4 - Matti Onnismaa, Mitro Härkönen, Santtu Karvonen, Robin Svartström - Kuva- Kai Bäckström Ryhmäteatteri (photo: Kai Backström) CC BY-NC-ND
373397 Susanna Kuparinen : Ryhmäteatteri, Eduskunta, Parliament, Ryhmäteatteri, Helsinki 2011, image 2 Ryhmäteatteri (photo: Kai Backström) CC BY-NC-ND
373398 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 207133_10150146227899301_45460669300_6443821_5985473_n Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373399 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 200145_10150146227009301_45460669300_6443803_781971_n-1 Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373400 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 208277_10150146228549301_45460669300_6443833_5829406_n-1 Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373401 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 196237_10150146228504301_45460669300_6443832_5104935_n Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373402 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 199245_10150146227734301_45460669300_6443819_604605_n Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373403 Esa Kirkkopelto / Toisissa Tiloissa, 205065_10150146229344301_45460669300_6443843_6471212_n-1 Esa Kirkkopelto (1965–) / Toisissa Tiloissa CC BY-NC-ND
373404 Iannis Xenakis, Oresteïa II - Kassandra (1987), excerpt from 10 min 30 sec to 12 min 30 sec Iannis Xenakis CC BY-NC-ND
373405 Borah Bergman and Evan Parker, 03 Ascent Through The Vortex-5, an extract from 00 sec to 2 min 0 sec Borah Bergman (1933–2012) & Evan Parker (1944–) CC BY-NC-ND
373406 Geto Boys, Mind Of A Lunatic, an extract from the song (from the album Geto Boys, 1990, Def American Records) Geto Boys CC BY-NC-ND
373309 7 All Matters – No Escape, an extract, Kasperi Laine's 1st rap Kasperi Laine CC BY-NC-ND
373310 All Matters – No Escape, an extract, The Bullying Teemu Mäki & Arja Tiili CC BY-NC-ND
373311 2 All Matters – No Escape, an extract, Quartet Teemu Mäki & Arja Tiili CC BY-NC-ND
373312 The Treblinka Death Camp - Former SS member confesses Claude Lanzmann CC BY-NC-ND
373313 Jan Karski's emotional testiomony Claude Lanzmann CC BY-NC-ND
373314 Shoah - Official 25th Anniversary Trailer [HD] Claude Lanzmann CC BY-NC-ND
373315 Toisissa tiloissa, Harjoitellaan! osa 2, Kotilot, 2007 Toisissa tiloissa, 2007 CC BY-NC-ND
373316 Toisissa tiloissa, Harjoitellaan! osa 5, Eläinrata, 2007 Toisissa tiloissa (2007) CC BY-NC-ND
373317 Teemu Mäki + Arja Tiili, All Matters Gloria L6, a 2 minute excerpt from the final duet, 1080p Teemu Mäki + Arja Tiili CC BY-NC-ND
373318 Teemu Mäki, Ruslan Speaks, short version, subtitled 20.8.2011 kopio-5, 1080p Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373319 Teemu Mäki, Interview, a Russian from Tallinn, part 2, sofia does daria txt, used in All Matters-25, 1080p Teemu Mäki CC BY-NC-ND
373320 Teemu Mäki + Arja Tiili, All Matters Gloria L4-11 kevyt Teemu Mäki + Arja Tiili CC BY-NC-ND
373321 Teemu Mäki + Arja Tiili, All Matters Gloria Trailer 2 Subtitled-8 Teemu Mäki + Arja tiili CC BY-NC-ND
373322 Susanna Kuparinen, Valtuusto 3, Tali Golf Course Intervention, 1.9.2010 Susanna Kuparinen / Helsingin ylioppilasteatteri CC BY-NC-ND
373323 Kitty Kraus, untitled (motorized sculpture), 2011, Preis der Nationalgalerie für junge Kunst 2011, Berlin, Hamburger Bahnhof-43 Kitty Kraus CC BY-NC-ND
373324 Voina on TV news, Giant phallus graffiti by Russian art terrorists - innovation or vandalism-4 Voina Group CC BY-NC-ND
373325 Voina, Penis for SFB, performance:action (14.6.2010, St. Petersburg, Russia-3 Voina Group CC BY-NC-ND
373326 Jennifer Allora (1974–) & Guillermo Calzadilla (1971–), Track and Field (2011), part of the Gloria exhibition of Allora & Calzadilla, Venice Biennale, video clip shot by Teemu Mäki Art: Jennifer Allora (1974–) & Guillermo Calzadilla (1971–). Documentary video clip: Teemu Mäki CC BY-NC-ND

RUUKKU portal comments: 2
nimetön/anonym/anonymous 13/10/2014 at 13:53

Taiteen tekeminen on merkittävässä roolissa ekspositiossa, mutta en pidä ekspositiota tutkimuksena. Ekspositio on enemmän julistusteksti tai uskontunnustus kuin tutkimusteksti. Aihe voisi tietysti olla tutkimuksellinen, mutta silloin se vaatisi tutkimuksellisten elementtien eksplikoimista. Varsinaista eksplikoitua menetelmää tms. kun ei ekspositiosta hahmotu. Koska ekspositio on retorisesti vangitseva, joskin paikoin voi herättää voimakkuuden vuoksi torjuntaa, uskon, että se kiinnostaa laajasti. Taiteen merkittävyyden julistaminen on tärkeää.

 

Mikä on maailman tila? Mikä on taiteen tehtävä? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä? Millaista on? Mitä on tehtävä? Nämä ovat tutkimuskysymyksiksi liian laajoja, ennemminkin ne ovat pohdinnan liikkeelle laukaisevia kysymyksiä kuin rajattuja tutkimuskysymyksiä. Koska tekstin aihe on utopia, ongelmaksi nousee se, että kirjoittaja ei huomioi lainkaan utopian käsitteen ulottuvuuksia, kuten sitä, että niitä löytyy ns. sosiaaliutopioita ja utooppista impulssia, mistä nähdäkseni tekijän tekstissä on kysymys. Lisätietoa kyllä löytyisi: esim. Fredric Jamesonin Archaeologies of Future, Mikko Lahtisen toimittama Matkoja utopiaan jne. Utopian käsitteeseen liittyy se, että se on ennemminkin liikkeelle laukaiseva voima kuin jokin joka voidaan toteuttaa. Toteutettava utopia on siis käsitteellinen paradoksi. Kirjoittaja voisi pohtia näitä ulottuvuuksia, mikäli haluaa pitäytyä otsikossa. Aihe on kuitenkin kontekstoitu kirjoittajan omaan taiteelliseen tuotantoon ja muuhun teosmateriaaliin vakuuttavasti. Ja huolimatta kärjistyksistä, ajoittaisesta epäherkkyydestä ja yksinkertaistuksista, kirjoittaja käsittelee vastakkainasetteluja myös moniulotteisemmin, kuten estetismin ja poliittisen taiteen osalta ja siirtyessään Kuparisen ja Kirkkopellon esimerkkeihin.

 

Ns. tieteellisen tekstin arviointikriteerit ovat tässä tapauksessa ongelmallisia, koska teksti on mielipidekirjoitus, eikä siihen ole ehkä mielekästä soveltaa em. kriteerejä. Toisaalta Ruukku on taiteellisen tutkimuksen julkaisu. Onko tämä sitten enemmän taiteellisen tutkimuksen ongelma kuin yksittäisen artikkelin?

 

Uutta tietoa teksti ei juuri tarjoa, mutta antaumuksella esitettyä taiteen merkityksellisyyden julistusta kylläkin. Osa on tuttua jo tekijän aiemmasta kirjallisesta ja kuvallisesta tuotannosta, onhan tekijä julkaissut samannimisen artikkelin Ilman Lenin-setää –pamfletissa muutama vuosi sitten. Siksi onkin syytä miettiä, onko mieltä julkaista samannimistä ja pääasiassa samansisältöistä artikkelia Ruukussa. Materiaalin laajuus ja kulku kirjoituksen rinnalla tekevät lukemisesta hieman haasteellisen, vaikka materiaalin havainnollistavuus onkin vahvuus. Tämä voi olla myös ikäkysymys, ehkä jotkut varttuneemmat lukisivat mieluummin paperista tai ilman sinne sun tänne sinkoilevaa navigointia.

Ekspositio kytkeytyy numeron teemaan kiinteästi, sillä siinä havainnollistetaan käsiteltävänä olevaa asiaa konkreettisin taideteosesimerkein ja myös tekstissä puhutaan ruumiillisuuden merkityksestä.


Eksposition parasta antia on taideteosesimerkkien laajuus eli ne eivät edusta pelkästään kuvataidetta vaan myös esitystaiteita. Tekstin vahvuus on sen retorisessa tehossa, mutta samalla se voi olla heikkous, sillä karkeat yksinkertaistukset siitä mitä pitää tehdä ja mitä asioita ja miten ratkaista (jotka luvalla sanoen muistuttavat välillä Monty Python -sketsiä This is how to do it, jossa opetellaan halkaisemaan atomi ja kertomaan kuinka mustat ja valkoiset voivat elää sovussa keskenään) eivät ole välttämättä uskottavia ja jäävät lopulta etäälle taiteellisen tekemisen konkretiasta.

 

Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä? -kysymyksen alla kirjoittajan pohdiskelu on kiinnostavaa ja antina on tärkeä puheenvuoro. Hyvänä lisänä voisi toimia kirjoittajan näkemykset siitä, miten hän suhtautuu erilaisiin viime vuosina nousseisiin hankkeisiin antaa taiteelle merkitystä osana työyhteisöjä eli ns. hyvinvointia taiteesta –toiminta, koska sen piirissä toimivat henkilöt pitävät toimintansa tuloksena taiteen yhteiskunnallista merkitystä.

Pauline von Bonsdorff 16/10/2014 at 09:26

Olin iloinen pyynnöstä toimia Teemu Mäen eksposition kriittisenä lukijana (refereenä). Taiteellinen tutkimus on uusi ja kiehtova ala joka on voimakkaassa kehitysvaiheessa. Kaikkea taiteentutkimusta koskee kysymys siitä, millä kielellä voi puhua asioista, jotka ovat taiteen tekemisessä ja kokemisessa keskeisiä ja samalla pakenevat käsitteellistä ajattelua. Taiteellista tutkimusta koskee lisäksi muun muassa kysymys siitä, miten taiteen keinoin voi kontribuoida laajempien ihmiskuntaa ja elämää koskevien kysymysten ja ongelmien muotoilemiseen ja ratkaisemiseen.


Kirjoitan tämän lyhyen kommentin lähinnä taidekriitikon asenteella. Lukijana esitin joitakin huomioita; nyt ekspositio ei kaipaa sen enempää akateemista siunausta kuin saivartelua. Kokonaisuutena se näyttäytyy minulle itsessään taiteenkaltaisena muun muassa siksi, että se tuo tietoisuuteeni suuren määrän asioita ei niinkään loppuun käsiteltyinä kuin jatkuvan pohdinnan ansaitsevina. Lisäksi läsnä on voimakas ääni, joka on Teemu Mäen. Tutkimuksellinen piirre on tekstin argumentatiivinen rakenne; epätutkimuksellista (suhteessa humanistiseen tutkimukseen) on käsittelyn vapaus ja tietynlainen ”mutkat suoraksi” -asenne. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä heikkous. Aikana, jolloin eri alojen tutkimuksen valtavirta, mukaan lukien humanistinen, tuntuu menevän kapenevaan uomaan, vapaus on tervetullut. Tässä tekijä ajattelee monin keinoin – kielen, kuvien, äänten – tärkeitä asioita omaperäisellä ja relevantilla tavalla.


”Mikä on taiteen tehtävä?” on Teemu Mäen avaus. Kohta hän viisaasti tuo esiin, että minkä tahansa taideteoksen (tai tv-sarjan) ”tehtävä” ei ole annettu, vaan toteutuu kun joku (yleisö) tekee jotakin teoksella. Voimme toisin sanoen käyttää taidetta moniin tarkoituksiin, ja taide ”vaikuttaa” vasta vastaanottajan aktiivisuuden myötä. Taide ei kasvata meitä, eivätkä toiset ihmiset kasvata meitä taiteella, mutta me voimme kasvaa taiteessa jos näin haluamme. Taide tarjoaa tähän erinomaiset ja jopa ainutlaatuiset mahdollisuudet, kuten eksposition esimerkkeihin paneutumalla voi huomata.


Erityisen hedelmälliset ovat pohdinnat nautinnosta. Nautinto on ensimmäinen niistä asioista, joita Mäen mukaan odotamme taiteelta. Nautinto voi merkitä monia asioita, mutta tässä keskeinen on nautinto joka ei ole esimerkiksi tietoa, totuutta tai oikeutta vähempiarvoisempi. Mielihyvä on kehon ja mielen hyvää; ymmärtävän, tahtovan ja tuntevan olennon hyvää. Se kytkeytyy ihmisenä olemisen kokonaisuuteen, johon kuuluvat halu ymmärtää maailmaa, oma asema siinä sekä toimia mielekkäästi yhteisen hyvän elämän eteen. Kokeilevuudessaan taide osoittaa ulospääsyjä joskin myös umpikujia, mahdotonta kaihtamatta.


Aloitettuaan suurista nykykulttuuria ja -yhteiskuntaa koskevista kysymyksistä Mäki zoomaa taiteen tehtävien kautta kriittiseen taiteeseen ja osoittaa sen monenlaisia muotoja. Kriittisen taiteen vastakohtana hän kuvaa ”estetististä avantgardea”, joka lukijan silmässä saattaa kuitenkin näyttäytyä enemmän olkiukkona kuin todellisena tiedostavan taiteen vastakohtana. Tästä voisi jatkaa: paitsi yksilölliset vastaanottajansa, olivatpa ne yksittäishenkilöitä tai ryhmiä, taide sijoittuu aina aikaan ja yhteiskuntaan, jonka rakenteet ja arvomaailmat myös vaikuttavat siihen,  mikä on radikaalia tai muulla tavoin poliittisesti relevanttia.


Eksposition aiheet eivät ole uusia, mutta Mäki käsittelee ne tuoreella ja omaa aikaamme koskettavalla tavalla. Lopussa hän kokoaa näkemyksensä: ”Taide on myönteistä vaivaa, nautinnollista ponnistelua, jossa yhtäältä pyrimme ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia, poistamaan onnemme esteitä, ja toisaalta yhtä lailla muokkaamme itseämme, maailmankatsomustamme ja harjoittelemme elämästä nauttimisen taitoja.”
Voimmeko tehdä elämää samalla asenteella kuin taidetta – siinäpä yksi kysymys.


Pauline von Bonsdorff
taidekasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto

Comments are only available for registered users.