Research Catalogue

This research is rooted in nihilism, exploring how the contrast between materiality and spirituality leads to an uncomfortable way of percieving existence. What does it mean to be unable to believe in "what's beyond"? What role does the body play in such an issue? The starting point is a deeply philosophical debate. Through art and numerous attempts it tries to unravel itself.

Sheila Jordan, an important female singer in the history of jazz vocals, and an exploration of her life and musical characteristics.

This video essay explores the sacred landscapes of Delphi and Delos, studying their historical significance as a centres of female knowledge, through embodied, intuitive, and affective engagement. Thinking about Ada Lovelace’s notion of poetical science, the site visits seek to trace the contextual and geographical roots of this concept. The film approaches knowledge as a sensuous, relational and embodied process, one that resists dominant rationalist and technocentric paradigms. The voiceover, recorded in Greece, threads reflections from Hélène Cixous’s The Laugh of the Medusa (1976), Karen Barad’s Diffracting Diffraction (2014), and Sasha Biro’s The Oracle as Intermediary (2022) from Otherwise Than Binary, New Feminist Readings in Ancient Philosophy and Culture Decker, J.E., Layne, D.A. and Vilhauer, M. (2022). Through these situated readings, the film proposes curating research and thinking through place as not merely interpretive but performative: an intra-active practice between self, site, and matter. The work explores myth and reverie, positioning the body in context as instrument. It proposes an expanded curatorial methodology rooted in presence, sensual attention, and poetic science - where intuition is included, and the landscape is approached as co-creator.

AMASS–AMAS–WEIRD oli Utsjoella vuonna 2021 toteutunut yhteisötaideprojekti osana Euroopan Union rahoittamaa Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture -tutkimushanketta (2020–2023). Euroopan reuna-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä lisäävä taideperustainen toimintatutkimus sisälsi yhteisötaiteen, sosiaalisesti sitoutuneen taiteen ja taidekasvatuksen kehittämistä paikallisyhteisöissä. AMASS–AMAS–WEIRD -toteutettiin Lapin yliopiston yhtenä vastuualueena ja osana delokolonisoivan arktisen taiteen viitekehystä, vaikkakin eurooppalaisessa hankejärjestelmässä, johon sisältyy Euroopan yhtenäisyyden taustatavoitteita. Tässä ekspositiossa tarkastelemme taidekäsityksen arktista dekolonisaatiota, yhteisötaidetta, kuvataidekasvatusta ja hankkeen tutkimusprosessia dekolonisaation näkökulmista. AMASS–AMAS–WEIRD vahvisti kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta ja tuki vuorovaikutusta saamelais- ja suomalaiskulttuurien sisällä ja niiden välillä. Jännitteitä ilmeni niin sanottuun tutkimusähkyyn, marginaalisuuden olettamaan sekä rahoitusinstrumenttiin liittyen. Johtopäätöksenä korostamme taiteen ja tutkimuksen kolonialististen rakenteiden ja eettisten periaatteiden kriittisen tarkastelun merkitystä kulttuurien dialogista kohtaamista tukevan ja yhteyksiä luovan toiminnan kehittämisessä.

Autistic people have six senses: taste, smell, touch, hearing, sight, and then words. Words are a sense that cannot be compared to other senses but allows them to leak in. Words have taste and smell, they are tactile, scratch the skin, bulge in the kidneys, they look: the shape of the letters in different writing styles, they have sounds, sounds when they sound inside the brain and when they say themselves, they are a movement a dance. But all these qualities still cannot define the words. For the words are their own. Their own mind.

Taking back the museum -hankkeen tutkijoina tunnustelemme tässä vuorokeskustelukirjoituksessa, mitä olemme tulleet työpajojen aikana luoneeksi ja tutkineeksi yhdessä sekä mitä on kehkeytynyt tai kehkeytymässä. Kirjoitus lähtee epäilevistä ja itsekriittisistä kysymyksistä siitä, oliko yhteistyömme relevanttia/kyllin-hyvää/hedelmällistä/oikeutettua vai oliko kyse vain projektitapaistuneesta valtameriä ylittävästä matkustelusta. Tässä artikkelissa keskustellaan ja kosketellaan tai sivutaan erityisesti seuraavia teemoja: taiteellinen tutkimus, taiteen etiikka, yhteisötaide, alkuperäiskansojen taide, alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansojen pedagogia, alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus, tiedon omistajuus, yhteiskirjoittaminen ja silleen jättäminen.