Research Catalogue

Miten voimme antaa museoesineiden puhua? Abstrakti: Meksikossa läntisessä Sierra Madren vuoristossa asuville wirrarikoille esineillä on erityistä voimaa. Joidenkin wirrarikojen mielestä voimakkaimpien esineiden ja niistä kuvattujen videoiden näkeminen voi kuitenkin olla vaarallista sellaisille ihmisille, jotka eivät ole saaneet erityistä näkemisen kykyä, nierikaa. Tässä esityksessä kysymme, miten me wirrarikakulttuurin ulkopuoliset osallistujat, tutkijat ja taiteilija-tutkijat katsomme wirrarikojen esineitä. Puhuvatko ne meille? Miten voimme antaa niiden puhua? Onko niillä oma ääni ja jos on, onko se poliittinen? Ovatko ne meille vaarallisia? Pohdimme näitä kysymyksiä toimintatutkijoina, taiteellisen ja etnografisen kenttätyön tekijöinä ja yhteisömuseoiden suunnitteluun osallistuvina kehitysyhteistyötekijöinä. Pyrimme rakentamaan dialogia erilaisten taidekäsitysten välillä. Wirrarikayhteisöjen vanhimmat ovat alkaneet suunnitella ja rakentaa yhteisömuseoita, jotta esineiden valmistamisen taito säilyisi tuleville sukupolville. He haluavat, että esineiden valmistusprosesseja kuvataan videolle ja että museoihin kootaan sekä esineitä että niiden valmistusprosesseista kertovia videoita. He osallistuvat aktiivisesti globaaliin alkuperäiskansadiskurssiin ja keskusteluihin museoiden dekolonisaatiosta. Museon suunnittelussa on tärkeä kysyä kriittisiä kysymyksiä, esimerkiksi: Kuka saa valita museossa esiteltävät esineet? Kuka saa katsoa niitä? Kuka saa kertoa niiden tarinan? Tämä ekspositio on wirrarikojen esineitä esittelevän esityksen käsikirjoitus ja dramatisointi, jossa esineistä kerrotaan tarinoita monella äänellä.Videolle kuvatut wirrarikojen puheenvuorot, heidän tarinoissaan esiintyvien inhimillisten ja ei-inhimillisten henkilöiden puheenvuorot, meidän kolmen tutkijan puheenvuorot ja yleisölle esittämämme kysymykset vuorottelevat. Videolla esitettyjen tarinoiden puheenvuorot on käännetty suomeksi. Erilaiset puheenvuorot erotetaan toisistaan typografisin keinoin. Kehotamme lukijaa pysymään valppaana ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, kuka esityksessä puhuu ja kenen ääni kuuluu.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian Tutkimuspäivillä 7.-9.12.2020 kokoonnutiin keskustelemaan taiteellisen tutkimuksen ajankohtaisista kysymyksistä. Tähän expositioon kootaan kolmipäiväisen tapahtuman dokumentaatiot. At KuvA Research Days 7-9 Dec 2020 at the Academy of Fine Arts Helsinki we incited discussions concerning topical issues of artistic research. In this exposition we will collect the documentations of the three-day event.

In collaboration with Wixárika teachers and community museum planners we have planned and carried out performance art events in which video footage on pedagogical situations is screened and the teachers explain and practically demonstrate to the audience what happens in the footage – in Dwight Conquergood´s words the teachers "perform their own experience". They present and contextualize the knowledge we have recorded together with them in a fieldwork situation. It is important that our Wixarika co-performers themselves perform as the experts and teachers of the knowledge both in the live event and in the video footage. They have studied both formally in a university and non-formally as apprentices in the shamanistic institution of rukuri+kate that can be dated back to pre-colonial times. We artists-researchers function as documentarists and translators, often hesitating between different translation options. The significations vary from one language to another, from one translation to another. The translation is performed as a hesitant act, open for different meanings.