Research Catalogue

The artistic research project Creative (Mis)Understandings: Methodologies of Inspiration is a collaboration between sound makers / compoers / performers from an indigenous community in Taiwan (Tao on Lanyu/Orchid island) and from Europe. There is a high urgency to transform traditional songs into new artisttic forms, creating new ways of forwarding important traditional knowledge to the next generations. This collaboration also sheds a different light on the question, what it means to create something "new" in the eurpopean context.

Autistic people have six senses: taste, smell, touch, hearing, sight, and then words. Words are a sense that cannot be compared to other senses but allows them to leak in. Words have taste and smell, they are tactile, scratch the skin, bulge in the kidneys, they look: the shape of the letters in different writing styles, they have sounds, sounds when they sound inside the brain and when they say themselves, they are a movement a dance. But all these qualities still cannot define the words. For the words are their own. Their own mind.

Wixárika crafts are a testament to resilience and adaptability, they have been preserved since pre-Hispanic times. The evolution of some of these over the past century, influenced by global movements in the 1960s, has created a niche for Wixárika art and craft. Influenced by tourism, new styles, colors, and symbols have been introduced, serving as a form of resistance against the erasure of traditional knowledge and practices 500 years after the colonial period. Tsik+ri has gained global popularity as a method to create decorative geometric yarn pieces, but this craft not only provides insights about Indigenous cultures, experiences, and embodied knowledge, but also raises discussion about land and cultural appropriation by non-Indigenous individuals. In this exposition, I present a series of workshops held in the region of the Arctic Circle, where a development project is taking place to improve and enhance the use of sustainable wool by revitalizing craft heritage in a multicultural way. The method of this study is Art-Based Action Research. The study makes visible an essential feature of this textile artifact: its ability to transcend geopolitical and cultural borders, embodying a unique fusion of heritage and contemporary design. Indigenous craft practices from the Mesoamerican Wixárika culture, such as the Tsik+ri, are rooted in the multicultural identity of Mexico. The workshops served as platforms to communicate the culture and challenges of Wixaritari to Arctic and international contexts. This research sustains that implementing craft practices in the context of contemporary art requires profound knowledge and respect for its origins.

Meksikossa asuvat wirrarikat kehittivät 1950-luvulla perinteisten uhriesineiden pohjalta lankamaalauksen, nierikan, tekniikan: villalangasta muotoiltiin kuvioita mehiläisvahalla käsitellyille puulevyille. Nierika esittää usein uhraamisen tilannetta ikään kuin ajassa pysäytettynä ja näyttää tilanteen vapaaehtoisen uhrin näkökulmasta. Antropologit, taiteilijat, keräilijät ja valtiolliset turismin kehittäjät edistivät nierika-genreä innokkaasti, ja se tuotteistettiin yksilölähtöiseksi taidemuodoksi, jota alettiin luoda ja esittää useammin kaupunkikeskuksissa kuin wirrarikojen yhteisöissä. Tämän eksposition kirjoittajat ovat yhdessä toisten tutkijoiden ja wirrarikataiteilijoiden kanssa järjestäneet yhteisöllisiä nierika-maalauksen työpajoja, joissa wirrarikataiteilijat ohjaavat osallistujia tarkastelemaan ja ymmärtämään maailmaa wirrarikojen tavoin vastavuoroisuuden ja uhrin näkökulmasta. Nierika-maalaus otetaan näin takaisin yhteisöjen haltuun.

The current research builds on exhibitions hosted by the Sámi Centre for Contemporary Art in Karasjok in 2023. These exhibitions featured Indigenous Sámi artists, involving both curators and non-Indigenous art managers and facilitators. Some projects showcased solo exhibitions by Sámi artists, while others adopted the format of exhibitions based on the RidduDuottar Museum Collection in Karasjok. The study aims to uncover the primary methods of facilitation and the application of love and care in creating spaces for interaction between artists, artworks, and audiences at the Sámi Centre for Contemporary Art. First, the cases are presented, followed by an analysis applying two keywords – facilitation and love. The research method employed is arts-based research. The data consist of visual data in the form of photo documentation and text-based data in the form of notes. The data are approached through reflexive analysis. The analysis of these cases delves into the concept of love, containing sub-concepts such as care, compassion, and empathy. The findings yield key recommendations that facilitators of artistic gatherings can implement in art galleries presenting Indigenous Sámi art.

AMASS–AMAS–WEIRD oli Utsjoella vuonna 2021 toteutunut yhteisötaideprojekti osana Euroopan Union rahoittamaa Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture -tutkimushanketta (2020–2023). Euroopan reuna-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä lisäävä taideperustainen toimintatutkimus sisälsi yhteisötaiteen, sosiaalisesti sitoutuneen taiteen ja taidekasvatuksen kehittämistä paikallisyhteisöissä. AMASS–AMAS–WEIRD -toteutettiin Lapin yliopiston yhtenä vastuualueena ja osana delokolonisoivan arktisen taiteen viitekehystä, vaikkakin eurooppalaisessa hankejärjestelmässä, johon sisältyy Euroopan yhtenäisyyden taustatavoitteita. Tässä ekspositiossa tarkastelemme taidekäsityksen arktista dekolonisaatiota, yhteisötaidetta, kuvataidekasvatusta ja hankkeen tutkimusprosessia dekolonisaation näkökulmista. AMASS–AMAS–WEIRD vahvisti kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta ja tuki vuorovaikutusta saamelais- ja suomalaiskulttuurien sisällä ja niiden välillä. Jännitteitä ilmeni niin sanottuun tutkimusähkyyn, marginaalisuuden olettamaan sekä rahoitusinstrumenttiin liittyen. Johtopäätöksenä korostamme taiteen ja tutkimuksen kolonialististen rakenteiden ja eettisten periaatteiden kriittisen tarkastelun merkitystä kulttuurien dialogista kohtaamista tukevan ja yhteyksiä luovan toiminnan kehittämisessä.

In this exposition, I discuss encounters of culture that occurred in art-based action research (ABAR) with Sámi reindeer herder families in the Finnish regions of Sápmi (the Sámi homeland). Five Sámi reindeer herder families joined an ABAR -project to enhance and stabilise the Sámi reindeer herders' position in the majority society. The research project relates to the Department of Art Education's development of art-based action research, the theory of community-based art education and the concept of 'new genre Arctic art' at the University of Lapland in Rovaniemi, Finland. It is a long-term research project that emphasises participatory and co-research methods. As a researcher, I am in an insider-outsider position, as I live in the same region and share my daily life with a reindeer herder. We started the action by exploring the daily life of the reindeer herders through the Photovoice method. We gathered their photographs in an exhibition called Boazoeallin, a Davvi Sámi (Northern Sámi) word for Reindeer Life. The exhibition inspired the families to continue their visually informative work, and we designed the photographs in a book, also called Boazoeallin. The art-based collaboration with reindeer herders and the Boazoeallin exhibition and book contribute to the 'new genre Arctic art' that embraces participatory contemporary art, emphasising crucial matters of the multicultural Arctic. The Sámi people's history and culture form a destined constitution and obligation for ethical research conducted in Sápmi. The reindeer herders are unfamiliar with contemporary art, which challenged and changed the art education activities. The exposition reflects the challenges for an ethical, participatory, and democratic research approach in ABAR. In the research action, I have sought to frame the terms for which community-based art education best can serve communities of Indigenous cultures, the multicultural northern community, the Arctic, and global interests.

Taking back the museum -hankkeen tutkijoina tunnustelemme tässä vuorokeskustelukirjoituksessa, mitä olemme tulleet työpajojen aikana luoneeksi ja tutkineeksi yhdessä sekä mitä on kehkeytynyt tai kehkeytymässä. Kirjoitus lähtee epäilevistä ja itsekriittisistä kysymyksistä siitä, oliko yhteistyömme relevanttia/kyllin-hyvää/hedelmällistä/oikeutettua vai oliko kyse vain projektitapaistuneesta valtameriä ylittävästä matkustelusta. Tässä artikkelissa keskustellaan ja kosketellaan tai sivutaan erityisesti seuraavia teemoja: taiteellinen tutkimus, taiteen etiikka, yhteisötaide, alkuperäiskansojen taide, alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansojen pedagogia, alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus, tiedon omistajuus, yhteiskirjoittaminen ja silleen jättäminen.