60. Porajärvi. Sianvaara.

Bor. I, n. 22. - 26/8 71.

Jehkimäine Iivana, Sissosia. - Mp. Lupasalmessa.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki -Polvenhaava - Veneenveisto - Verensulku].

Ukko vanha Väinämöine
Vesti¹ tiijolla venoista,
Load'i purtta laulamalla.
Ei kivehe kirves kosket,
5 Eigo kalkkat kal'l'ivossa;
Liuskahti kirves lihah,
Väinämöizem polvem peäh²,
Pädözellä varbahaze.
Jo veri jogena juoksi,
10 Katto kannarvon tüvet,
Peitti pienet kukka-ladvat.
Ukko vanha Väinämöine
Ajoa sujuttelou
Suzi-konnalla hevolla.
15 Küzü üli künnüksen:
"Ongos tässä talossa
Tämän tulvan tukkioa³,
Tämän paikan parandajoa⁴,
Rauvan jällen kattšojoa,
20 Puun süńńin puhujoa?"
"On tässä talossa⁵
Tämän turvan [!] tukkioa,
Tämän paikan parandajoa,
Rauvaṅ jällen kattšojoa,
25 Puuṅ süńńim puhujoa?"
Moaria ńeitšut emone,
Pühä piika taivahane!
Piśśä kiurus kindahaze
Tüppieksi tuimaṅ reiäṅ⁶,
30 Paikoiksi pahan veräjän,
Kuin⁷ ei marjat mahmenizi,
Punazet puduaizi!
Moaria ńeitšüt emone,
Pühä piika taivahane!
35 Puhu⁸ suulla puhtahalla,
Herran hengellä hüvällä,
Läikütteli lämmözellä⁹,
Peäldä tundumattomaksi,
Seämeldä kivuttomaksi.¹⁰
40 Kusta lihat liikkunuṅ¹¹,
Sih lihat liitteli;
Kusta suonet liikkunuṅ¹¹,
Sih on suonet solmie¹²,
Minun käzin käüdüäni,
45 Herran hengin huolduani¹³,
Suin suurim puhelduani,
Alda tundumattomaksi¹⁴,
Peäldä kivuttomaksi.
Sano ukko Väinämöine:¹⁵
50 "Tämä on virzi täüzin tehtü¹⁶
Miehellä emottomalla,¹⁷
Väinämöizellä ukolla.
Ammuim-pidi asetella¹⁸
Miehellä täüvellizellä.
55 N'üt on mies miehellä,
N'üt on laulu laululla."
Load'i päiväṅ, load'i toizeṅ,
Load'i peänä kolmandena:
Virreṅ laulo,¹⁹ laijan liitti,
60 Toizeṅ laulo,¹⁹ toizeṅ liitti,
Kohta kolmatta kohendi;
N'üt on veno valmehena,
Sada-laineh²⁰ loaittuna.
Issutteli laida-kunnaṅ
65 Puna-kassoja ńeidoja;
Issutteli toizen laijaṅ
Suga-päidä sulhazia.
Tüöndi venozen vezillä,
Sada-laijan lainehilla
70 Teräksisildä teloilda,
Vaskizilda valgamoilda,
Olga-peän ojendamatta,
Küünäis-peän²¹ kühärdämättä.
Itše istuzih peräh
75 Ukko vanha Väinämöine
Kokan kuldazen nojah,
Melaṅ vaskizeṅ varah.
Oṅ sanoja kolme
Pit'äm²² Pohjol'am pihalla.
80 Siuda sinne tarvitah
Pitkäm Pohjolam pidoh.²³
Ajoa suhuttelou.²⁴
Ukko vanha Väinämöine
Päivän ajo suo-veziä,
85 Toizen ajo moa-veziä,
Kolmannem mereṅ veziä.
Puuttu venone vezillä,
Sada-laineh landehilla,²⁵
Ei kivellä, ei havolla,
90 Meren hauvin harteilla,
Meren koiran kokka-luilla.
"Oi od²⁶ nuori Jougamoine,
Ota miekkazi merestä,
Sada-laijeh laijaldazi,²⁷
95 Iske haugia vedeh."
Iski haugia vedeh:
Ei haugi miteṅ²⁸ totellut,
Miekka mullaksi mureni.
"Oi od²⁶ nuori Jougamoine!
100 Kaikki on mieheksi kühättü
Kümmenillä täüttieksi!²⁹
Oi od vanha Väinämöine!
Otabo melazi merestä³⁰
Sada-laijeh landehilda!"
105 Otti melambo³¹ merestä,
Sada-laijan lainehilda.
Iski haugia vedeh:
Haugi mullaksi mureni,
Ei mela midä totellut.
110 "Oi od nuori Jougamoine!
Loaji nüt soittuo
Meren hauvin hambahista,
Meren koiran kokka-luista!"
Load'i peänä, load'i toissa,
115 Load'i³² peänä kolmandena.³³
"Oi od nuori Jougamoine,
N'üt on soitto soitolla,
N'üt on ilo ilolla!
Viritä viisi sormia,³⁴
120 Kümmenen künttä küheä,
Soita peänä, soita toissa,
Soita peänä kolmandena."
Viritti viizi sormie,
Kümmenen künttä kühäzi
125 Väinämöizen kässennästä.
Päiväṅ soitti,³⁵ soitti toizeṅ,
Soitti peänä kolmandena.
"Oi od³⁶ nuori Jougamoine!
N'üt on laulu laululla,
130 N'üt on soitto soitolla.
Kalat kapsahteli,³⁷
Linnud liikahteli.³⁸
Kutšu ńüt kummemmat miehet."

1 Veisti.
2 Ss. 8-16 puuttuvat; huomautettu: seuraavat sanat niinkuin Gord'ine [ks. n. 59].
3 tukkijoa.
4 parandaja.
5 Väliinkirj.: On tässä - -; ss. 21-5 puuttuvat.
6 reijän.
7 Kun.
8 Lyijykynällä alkup.: Puhu, musteella [Put'usen muk.] lis.: [Puhu]n.
9 yl. poispyyhittynä: |Put': [Läikyttel]e [läm]bömällä|; 37 1/2 musteella [Put'usen muk.]: Voijan alda terveheks, P. K.
10 Alda kivuttomaksi, yl. (Seämeldä kivuttomaksi).
11 liikkunu.
12 musteella [Put'.]: [solmi]|elen|.
13 Herra hengi huolduani, yl. musteella: |(Herran hengen huoduańi)|.
14 Ss. 47-48: Alda - -; Peäldä - -; järj. nu-meroilla muutettu päinvast.
15 Ss. 49-56 sivulle kirj.
16 Väliinkirjoitettu: |Ukko Vämämöisellä|.
17 Ss. 51-52 väliinkirj.; Miehellä lyijyk.:llä, muu musteella.
18 Ammuin pidi azetella (azetulla?); viim. sana musteella.
19 lauloi.
20 Sadalameh, yl. [Sa]t[a][laine]t.
21 Küünäspeän.
22 Pit(k)än Pohjolan.
23 Pit(k)än Pohjolan pi|t|oh: P. P. [pi]d[oh].
24 Säe väliinkirj.
25 Put'.: (Sadalaida lainehella).
26 |oot|: *od.*
27 Säe väliinkirj.; sivulla musteella: [Sadasoda laineh⌈ilta⌉).
28 mi|dä|: miten.
29 täütt|eh|eksi:[täütt]ie[ksi].
30 Ss.103-104 väliinkirj.
31 melanbo.
32 L[oad'i], yl. musteella: Load.
33 115 1/2 |Nüt rod'i soitto soitolle, Nüt ilo ilolla|.
34 sormea.
35 Soitti päivän; järj. numeroilla muutettu päinvastaiseksi.
36 o|n|: [o]t.
37 |nüt| kalat kapsahteli; yl. [Kalat] kavah[teli].
38 |nüd| linnud liikku: [linnud] *liikahteli*.

160. Repola. Lentiera.

Berner kons. v. s. 161. - 20/8 72.

[Hiidestä kosinta - Kanteleen soitto - Kilpakosinta - Laivaretki - Sammon ryöstö - Tuonelassa käynti - Veneenveisto - Vipusen virsi]

Vaka v[anha] V[äinämöine]
Teki tiijolla venehtä,
Laitto¹ purtta laulamalla,
Uupu 3 sanaa
5 Keskilaijan liitoksessa,²
Peräpeätä peättäessä.
Läksi Tuonelt[a]³ sanoa,
Manalalta laulujoa.^{4, 5}
Tuonen tyttäret toruu,
10 Vastaavat M[ana]lan lapset:⁶
"Kun rauta pahoin tekisi,
Miekka miehen leikkaa⌈isi⌉,
Veress' vaattehet valusi."
Viikon on Virunen [!] kuollut,
15 Kauvan kalkinen kaonnut:
Kulmilla oravi kuuset,
Peällä lakkapeät petäjät,
Sormet on suoraksi venytty,
Pajut paksut sormiloista,⁷
20 Katajat kantapäissä.
Kumo kuuset juuriltaa,
Petäjät perustuksilta,
Sieltä sai sanaa 2,
Kovin äijä kuin on 3.
25 Laitto purren valmihek[si].
Venosen vesillä työnsi.
Souti päivän maavesiä,
Toisen souti suovesiä,
3:nen merivesiä.
30 Puuttu veno V[äinämöi]sen,
Takeltu veno Tapivon.
Sitte seurasi V[äi]nön kanteleen tekeminen, johon ukko suorasanaisesti liitti kertomuksen V[äi]nön soitosta
35 ja kansan nukkumisesta 3:tena päivänä. V[äinö] viepi pois Pohjolaan riista[a] ja saapi Ilmoliselta piitä, jolla nosta[a] luuvon merestä, johon takeltu veno punane|n|. Sieltä purjehti
40 V[äinämöi]ne kosiomaan Pohjolaan; Anni peättyi voatteita viruttamassa ja kerto Ilmoliselle, että V. män⌈öö⌉ kosimaan Tuonelasta tytärtä, Pohjolasta naista naimaan. *Ilmol[inen]*
45 teki olkisen |orosen| *hebosen*. |Koivun| Pöhkölöistä peän pani. "Anni tikko, tuo länget tallin seinält" ja läksi kirjo korjalla kilvoin kysymään, morsianta.
50 Se pitää parahat piijat,
Se nai⌈nop⌉ [parahat] naiset,
Korjokorjin kiilettää,
Jo Pohjoinen näkypi,
Hiien kirkot kiilettä[ä].
55 Rikki Ilmolisen kotomatkalla jalan astumattomah, käsin liikku[mattomah].
Sepon emä kuin sano morsiamesta:
Et ole, konna, suuren suuri,
60 Etkä, konna, pienen pieni,
Vaan konnall on nimi korea.
|Väin| länsi se lokiksi.
|Ansiotyö| puna⌈sin⌉ p⌈o⌉
Kuin V[äinämöinen] tulee P[ohjo]-
65 laan⁸, kysyi hän:
Onko valmis valvattini,
V[almis] valvatettavani?
Tulisen⁹ hauvin tulisesta koskesta.
Kyisen pellon *kynti*,
70 käymin[en]¹⁰
*miesten miekan teriä*.
Min kokko ylentelekse,
Sen hauki alentelekse.

1 L|aulo|: Laitto.
2 Ss:n 5-6 edessä järjestysnumerot 2, 1.
3 Tuone|laa|: Tuonelta.
4 lauluj|a|: laulu|joa.
5 Tämän jälkeen kk:ssa ss. 23-4, jotka on merkitty kuulumaan säkeen 22:n jälkeen.
6 Järjestys numerolla muutettu: [Lapset] [vastaavat Manalan].
7 sormilois|s|a: sormiloista.
8 [Pohjoi]la.
9 Tuli|ni|: Tulisen.
10 käymm[en]: [käyn]ti.

175. Repola. Omelie.

Karttunen. 153. - 4/7 97.

Konoi Kyöttine.

Kalervoine kaivon kaivoi,
Ongamoine verkot potki,
Kalerva kalat keritti.
Syndy tora totkusilla,
5 Arppi[!] ahven maimasilla;
Toraldihi, tapeldihe.
Jäi yksi Kalervan poiga
Hirviällä hirsiköllä,
Korgialla korbimoalla,
10 Isän voaksan varrellinen,
Emon polven korrukainen;
Päivät kirvestä hivo,
Yöt hän vartta valmisti.
Jos[!] lähtöö kasen ajoon,
15 Niin on iski viisi puuta,
Kerralla kaheksan puuta
Ynnä yheksän puuta.
Hyppää heän kannon peähä,
Huhuiloo, hoilueloo:
20 "Kukali eäneni kuuluo,
Sikäli metsä koatuga
Kaseks Kalervan poijan,
Ajamaks nuoren miehen!"
Kuulo[!] immen itkemässä,
25 Kanan kaikeroittamassa,
Lähtöö hän lästä kuulomah,
Tarkasti tähästymäh;[!]
Kuuloo: itköö puinen pursi,
Veno hankanen haveksu.
30 Löi hän purtta kintahalla:
"Mitä itet, puinen pursi,
Veno hankanen, haveksit?"
Pursi kielin puhkielo
Tahi lausuu sanoilla:
35 "Muut purret pahemmat,
Muut purret sotia käyvät
Kolmitse joka kesä;
Miepä venyn vessoillani,
Lahon lastumuksillani.
40 Ilkeimmät ilman linnut
Peälläni pesäistä pietäh,
Kaikki korbi koppalaiset
Kokillani kapsetah,
Matalimmat moan matoiset
45 Alla koarien asuu."
"Puinen pursi luojan luoma,
Vene vestämä Jumalan,
Lähe työnnöttä teloilta,
Teloilta teräksisiltä,
50 Vaskisesta valkamosta!"
Sep_on vanha Väinämöinen
Lato laijan neidosia,
Neidosia kassapäitä,
Toisen lato sulhosia,
55 Sulhosia kuitripäitä;
Jo itse istusi peräh,
Kokan kultase nojah,
Melan vaskise varah.
Pani vanhat soutamah;
60 Vanhat souti, pää vapisi:
Ei matka jouvukkana.
Muutti nuoret soutamaha;
Nuoret souti, airot notku,
Tel'l'ot tetrenä kukerti,
65 Hangat hanhena havisi.
Nuoret kerta veällettih,
Silmän siintämättömäks;
Nuoret toinen veällettih,
Korvan kuulomattomaks.
70 Puuttu pursi Väinämöisen,
Puuttu pursi luojan luoma,
Takeltu veno Jumalan,
Ei kivelle, ei havolle,
Hauvin suuren hartiolla.
75 Tuo oli nuori Jougahoine
Löi hän miekalla mereh,
Alla laijan langetteli;
Ja ei haugi totellukkana,
Miekka mullaksi mureni.
80 Sepä oli vanha Väinämöine
Itse virkki, noin pagizi:
"Kai on mieheksi kyhätty,
Pantu parran kantajaksi."
Veti hän veitsen viereltäh,
85 Luunpureman puoleltah,
Lyö hän miekalla mereh,
Alla laijan langetteli:
Ei miekka totellukkana,
Haugi kolmeksi palaksi,
90 Keski muru keilahteli,
Häntä muru heilahteli.
Soadih peä pala kädeh.
Katšellah, keännelläh:
Tulis naulat kandeleh
95 Hauvin suuren hambahista.
Mistä koppa kandeleh?
Poro peuran perseluusta.
Mistä ruunat kandeleh?
Soapi kannel valmeheksi.
100 Tuop oli nuori Jougahoine
Otti kandelen käsille,
Ilon itšie lähemmä;
Soitteloo hän, lauleloo,
Eigä soitto soitolle tunnu,
105 Eigä ilo ilolle tunnu
Eigä laulut laulannalle.
Sepä oli vanha Väinämöine
Itse on virkki, noin pagisi:
"Kai on miehiksi kyhätty,
110 Pantu parran kantajaksi."
Ottaa kandelon käsille,
Ilon itšie lähemmä;
Soitteloo, lauleloo,
Jo soitto soitolle tuntuu,
115 Jo ilo ilolle maittaa,
Laulut aina laulannalle.
Mi oli metšässä lintuu,
Kaksin siivin sirgajoa,
Kaikki tuli kuulomah.
120 Mi oli metsässä nel'l'in jaloin juoksijoo,
Kaikki tuli kuulomah,
Mi oli veessä kaloa
Kuusin evin kulkijoa,
Kaheksin karehtijoa,
125 Kaikki tuli kuulomah
Väinämöisen soitantoa.
Veti vein emäntä,
Vetihe vesikivelle,
Sai saramättähälle,
130 Ja kai ne tuldih kuulomah
Väinämöisen soitantoa.

Aunuksen Karjala – SKVR II_

175 a). Repola. Omelie.

Sivén n. 8. - 20.

Konoi Kyöttine; ks. n. 175.

Katkelma.

1 Sel.: läheltä.
2 itk|ee|: itki.
3 lainehil|le|: lainehilta.
4 Toinen veällettihin: Nuoret t. v.
5 runot = kielet.
6 uvenhevonen = ori.
7 Edellä: |Sanoi vanha Väinämöin[en], Sanoi sanalla tuolla|.

161. Repola. Lentiera.

Bor. II, n. 188. - 21/8 72.

Issaine Simana, Höttösiä ("Ležen Simana"), - Mp. Pielisjärven pitäjän Ruunaan kylässä.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Kilpalaulanta - Tuonelassa käynti - Veneenveisto - Vipusen virsi]

1 yl. [Tegi] |vuorella|.
2 peätt|äessäh|: [peätt]ejässä.
3 |liittäissä|: *liitoksella*.
4 |Itse ⌈v. V.⌉|.
5 laululoja, yl. [laululo]ida. -
5 Myös: "laululoida".
6 13 1/2 Ei sieldä sanoja soanut.
7 yl. savun nävöissä. - 7 S. o. savuna. Nominat.: sau.
8 Säe väliinkirj.
9 Viroń|i|: [Viroń]e.
10 Anterus.-
11 leukaluista.
12 hardehista.
13 Säe väliinkirj.
14 Vaskis|e|he valgam|a|ha: [Vaskis]i[he] [valgam]oi[ha].
15 julgialla: [julgi]j[alla].
16 valgialla: [valgi]j[alla]
17 työndäj|öä|: [työndäj]ejä.
18 Venozen.
19 |Koitteli|: *Kuotteli*.
20 |Virkki|: *Itse*.
21 Koitteli.
22 k[erra]n.
23 Kolmannen.
24 |jumalan|: *Tabion*.
25 Tokk' on tässä, yl. Ongo tässä.
26 Ss. 67-69 väliinkirj.
27 Laijan alla laikavutti; yl. [L. a. laika]h[utti]; numeroilla järj. muutettu: [Laikavutti] [laijan alla]. -
27 Ensin: "Laijan alla laikavutti"
28 Ss. 74-79 lyhentämällä merkityt.
29 Ss. 80-1 väliinkirj.
30 Keski|pala|: [Keski]muru.
31 Meren.
32 la⌈sk⌉u?; epäselvä jo kerääjän puhtaaksikirjoittaessa, koska Bor. yl. musteella huomauttanut: sk?
33 kaloa: [kalo]j[a].
34 kuulomaha tuldih, järj. numeroilla muutettu päinvastaiseksi.
35 rivahti.
36 Ss.:n 119-20 järjestys ensin = 120-19; numeroilla muutettu.
37 Saramättäh⌈i⌉llä.
38 murraldi.
39 peädü.
40 |Miull on| kaksi venehtä: *Ois miula* [kaksi ven]oista.
41 |Toin|: *Üks*.
42 Toin (on).
43 kandaja, yl. [kand]au.
44 kevute, yl. [ke]|bie|.

112. Paatene. Selki.

Bor. I, n. 17. -7/8 71.

Ofańa.

1 Vanhan Väin[ön] poiga; *Lähtöu, korj.: [Lä]ksi V. V. p.
2 |Lähtö| Ańńi ńeittä koiz|j|omaa.
3 jou|kon| juomingi|lla|: [jou]kin [juomingi]hje.
4 karittelou; yl. [karittel]⌈ie⌉.
5 |Kattšo| A. ń. s. p.
6 Räbähi|e|: [Räbähi]dä.
7 Ollet kui sinä lindune parvi, korj.: [Ollet] sie kui; lindune sanan yl.: -lihańi*.
8 Ülenne lendon: Ü. *sie* [lendo]hje.
9 kui sie, num. muut.: [sie] [kui].
10 Ul⌈o⌉u sie uimaa: [Ulo]uv[u sie uima]hje.
11 Olle kui sie; num. muut.: O. [sie] [kui].
12 kui.
13 Hään oli männü ńi[i]llä: [Hä]i[n m. ń.].
14 Oi on vanh[an] V[äinö]n p.
15 püüdöö.
16 koiźomaa, yl. [koiźoma]h⌈e⌉.
17 vastoalla; [vastoallu]nne Ańńi ńeijolla.
18 Mie mänen, sanou, lohen püüdöö; num. muut.: [Mänen] [mie] [s. l. p.].
19 Älä sina valehtele: [Alä sina] -*minua maanita.*
20 Konza s.
21 yl. [Silloin o]t't'[i laivan t'äy]ven [1.].
22 Venon t'[äuz'] oli [verkkoloja]: [Venon t']*äuven* v.].
23 Hän oli iellää ajanu.
24 V. V. p.
25 koiźomaa.
26 A[ńńi] n[eidone] *rannalla*.
27 Loa|j|i: [Loa]d'[i]
28 porulla, yl. [por]o[lla].
29 Kaksi sovaista miest'a ei sovi; num. muut.: [Ei sovi] [kaksi] [s. m.].
30 koiźomaa.
31 Häin oli ottanu kirjan käd⌈ee⌉.
32 kattšonu.
33 Lähti häin järille.
34 V. V. p. oli männü.
35 DJogo.
36 annetaa.
37 Säe väliinkirj.
38 Tuonelan djovesta haugi: [Tuon]a[lan] [djovesta haugi]e; e lyijyk. myöh. korjattu.
39 Moanalasta: *Manandrehen* M.
40 kobrista.
41 itšes ää.
42 djogee.
43 Moanalaa.
44 *vezi* kivüöle.
45 -uloja alleviiv.
46 |Läksi| Lendeä lepet't'elöü.
47 Djogo t'ästä A. *ainot* ńeitšüt a|n|netaa.
48 Säe väliinkirj.
49 Ei t. a. A. a. n: t(tä).
50 Kündi küizen p[ellon]: *Häin ot't'i* K. k. p.
51 Säe väliinkirj.
52 Djogo.
53 "kirjo-kannen, mäńe t'iiä mid'ä ol'i;" alk. kk:ssa runon alussa.
54 91 1/2 Tuli
55 Jog.
56 Anetaa.
57 vävy matkaa.
58 Kirjokanne andoi anoppi; anoppi sanan yl. pridoanoiksi, al. vävüllä.
59 rod'ii.
60 Lad'i.
61 kobrista.
62 lepettelöü, yl. [lepettel]ie.
63 kobraa.
64 vedee.
65 Harvoittši.
66 Tuldi kaikki kuundelemaa.
67 nostii.
68 kuundelemaa.

145. Vieljärvi. Lääväniemi.

Härkönen n. 531. -01.

Valassi Ivanov, 60 v.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Venepuun etsintä - Iro-neidon runoa]

Vierin maile vierahile,
Puutuin paikoil papittomil,
Löyvin minä mantshikkaisen.
Söin sen minä mansthikkaisen.
5 Sihböi minä nieglitshini,
Sihböi minä nuaglitshini;
Sain minä on kolme poigua:
Yks roih nuori Jougamoinji,
Toine vanhu Väinämöinji,
10 Kolmas seppo itshe ilman rauvan tagoja.
Lippai seppo kuldasen kirvehen ollalleh,
Läht' astumah sholkuttamah.
Astu päivän, astu toisen,
Koht' on kolmattu kohendi,
15 Löydää häin on punningoisen:
"Jogo päin on leikattugo?"
"Eigö päin ole leikattugo.
Must' on mado, juurimado,
Vuag' on lindu latvas lauloi."
20 Lippoi seppo kirvehen ollallehe,
Lähti seppo astumahe.
Astu päivän, astu toisen,
Kohta kolmattu kohendi;
Löydi häin on punningoisen:
25 "Jogo päin on leikattugo?"
"Ei ole päin ole leikattugo.
Mustu mado, juurilmado,
Vuag' on lindu latvas laulo."
Ei hänel puutu.
30 Otti kirvehen ollallehe,
Lähti astumahe.
Astu päivän, astu toisen,
Kohta kolmanden kohendi.
Löydi häin on punningoisen:
35 "Jogo päin on leikattugo?"
"Jo on päin on leikattugo.
Kulda kägöi latvas kukkuu,
Kulda neitshoi juuril maguau."
Luadjii soitinneuvot, koitinneuvot,
40 Panoo ubehen uuhen ulvomahe,
Onnjoin suonen soittamahe.
Tuloo kodjih seppo, sanou:
"Koita soittua, Jougamoinji,
Sorashkoitella sorminivelil!"
45 Sorashkoitti sorminivelil,
Kiännätteli on käsillä;
Ei ubehen suonet ulvo,
Onnjoin suoni soittelego.
"Opis vanha Väinämöine!"
50 Sorashkoitti sorminivelil,
Kiännätteli on käsillä;
Ei ubehen suonet ulvo,
Onnjoin suoni soittelego.
Asuubi seppo itshe ilman rauvan tagoja;
55 Rubei soittamahe.
Rubieu ubehen jouhi ulvomahe,
Onnjoin suoni soittamahe,
Vaivaset linnut vaivistuttih,
Oigiet linnut oksil ojenduttih,
60 Mustakulmat mutshoit vesi-pordahien päih
Pualikkoin piäl uinottih,
Kuldaneitshoit miälitshöi kirjuttuas uinottih.

175 b). Repola. Omelie.

Väisänen. - 1922.

Konoi Kyöttine, 72 v.; mp. Helsingissä. (Muistoonpanijan huom.: "Pyysin kanteleensoitanta-virttä").

Kal'ovaińe¹ kaivot kaivo,
oŋgamoińe verkot potki,
Kal'ova kalat keritti.
Šyndy tora totkuzilda,
5 artti ahvenmaimazilda,
toreldihi, tapeldih,
jäi ykši Kal'ovan poiga,
Kul'l'ervo Kal'ovan poiga;
hirviällä hiržiköllä,
10 korgialla korbimualla
päivät kirvestä hivoo,
yöd hän vartta valmistaa,
jo lähtöö kažen ajoho.
Vihon iški viizi puuda,
15 kerralla kahekšan puuda,
ynnähäž yhekšän puuda.
Hypäštäydy kannon peäh,
huhuoil'ou, hailoal'ou:
"Kugali eäneńi kuulunoo,
20 šigäli metšä koadukkah
kašekši Kal'ovan pojan,
ajamakši nuoren miehen!"
Kuulou immen itkemäššä,
kanan kaigeroittamaššä,
25 lähtöö hän läštä kuulomah,
tarkašti tähystämäh;
kuulou, itköy puińe purži,
veno haŋgańe havekšiu,
lyö hän purtta kindahalla,
30 kindahalla kirjašuulla:
"Midä itet, puińe purži,
midä, haŋgańe, havekšit?"
"Šidä mie iten, puine purži,
šidä, haŋgańe, havekšin:
35 kui muut purret, pahemmat purret,
ja muut purret šod'ie käyvät
kolmitši joga kezeä;
mie kuin venyn veššoillani,
lahouvun laštumukšillańi,
40 ilgiämmät ilman linnut
peälläni pezäistä pietäh,
kaikki korbikoppalaizet
kokillańi kokšetah,
madalammat moan madozet
45 alla koarien ažuu."
"Puińe purži luojan luoma,
veno veštämä jumalan!
Lähe työnnöttä teloilda,
teloilda teräkšišildä,
50 vaškizesta valgamosta!"
Ladjou laijan ńeidozie,
ńeidozie kassapäitä,
ladjou toizen šulhozie,
šulhozie kuidripäidä;
55 panou vanhat šoudamah:
vanhat šoudi, peäd vabizi,
eigä matka joudutkah;
muutti hän nuoret šoudamah;
nuoret šoudi, airot notku,
60 tellyt tedrenä kukerdi,
hangat hanhena havizi;
nuoret kerda veällettih:
šilmän šiindämättömäkši,
nuoret toine veällettih:
65 korvan kuulumattomakši,
nuoret kolmaž veällettih:
šiidä puuttu purži luojan luoma,
takeldu veno jumalan,
ei kivellä, ei havolla,
70 hauvin šuuren hardeilla.
Tuo oli nuori Jougahoińe
iski miekalla mereh,
alla laijan laŋketteli;
ei haugi totelluhušše,
75 miekka mullakše mureńi.
Virkki vanha Väinämöine:
"Kai on miehekši kyhätty,
pandu parran kandajakši!"
Vedäy veitšen viereldäh,
80 luunpurijan puoleldah,
isköö miekalla mereh,
alla laijan lanketteli;
ei miekka totelluhuž,
haugi kolmekši palakši,
85 keškimuru keilahteli,
händämuru häilähteli,
šuadih peäpala kädeh;
katšellaha, keännelläh:
tuliž nuaglat kandeleh
90 hauin šuuren hambahista.
Mistäbä koppa kandeleh?
Poropedran perželuusta.
Mistäs sruunat kandeleh?
Hiukšista Hiiten ńeijen.
95 Mistä eänet kandeleh?
Jouhista uvehevozen.
Šoahah kannel valmehekše.
Tuo on nuori Jougahoińe
ottau kandelen käzilläh,
100 ilon itšieh lähemmä;
šoittelou hän laulelou:
ei šoitto šoitolla tunnu
eipä ilo ilolla maihu
eigä laulu laulamalla.
105 Virkkau vanha Väinämöińe:
"Kai on miehekši kyhätty,
pandu parran kandajaksi!"
Ottaa kandelen käzillä
ilon itšieh lähemmä;
110 šoittelou dai laulelou,
šoittelou, šovittelou:
jo šoitto šoitolla tundu,
jo ilo ilolla maištu,
kaikki laulut laulannalla!
115 Mi on metšässä linduu,
kakšin šiivin lendäjeä,
kaikki tullah kuulomah;
mi on meresšä kaloa,
kuužin evin kulgijoa,
120 kahekšin karettajoa,
kai ne tullah kuulomah
Väinämöizen šoitandoa;
vedeäteh vein emändä,
vedeäteh vezikivellä,
125 šoa hän šaramättähällä,
kai tullah kuulemah
Väinämöizen šoitandoa.
(Nyt se loppu.)

1 r. tai: Kal'ervoińe.

163. Repola. Suulaansaari.

Karttunen n. 200. - 9/7 97.

Okki.

[Pilvilampi - Laivaretki - Kanteleen soitto]

Läksi pilvi juoksomaha,
Pilvessä on pisarat suuret,
Pisaroissa loajat lammit,
Lammissa veno punane,
5 Punasessa on nuorta miestä,
Nuorta miestä naimatointa,
Vielä viinan juomatointa.
Kullervo Kal'ervon poiga
Lato laijan neidosia,
10 Toisen laijan sulhasia,
Sulhasia sugapäitä,
Vanhat on kessellä venehtä.
Pandih vanhat soutamaha:
Vanhat souti, peä vapisi.
15 Pandih nuoret soutamaha:
Vene koskena kohisi,
Tel'l'u tetrenä kukerti,
Hanget [!] hanhena hatšardi.
Otti nuori Jougamoine,
20 Otti soiton sormillaha,
Poikki puolin polvillaha;
Ei ilo ilolle tunnu,
Eigä soitto soitannalle.
Otti vanha Väinämöine,
25 Otti soiton sormillaha,
Poikki puolin polvillaha,
Otti kandelehen käsilläh;
Se ilo ilolle tuntu,
Se soitto soitannalle.
30 Mi oli ilman lindusia,
Kai ne käydih kuulomassa
Väinämöisen soitantoa.
Viimein veti vein emäntä
Rusgiasta ruuvikosta,
35 Kaunehesta kaslikosta
Väinämöisen soitantaha;
Se ilo ilolle tuntu,
Se soitto soitannalle. 

164. Repola. Suulaansaari.

Bor. III, n. 177. - 5/10 77.

Okuliina l. Okki, Gordeisen Iivanan naine, n. 45 v. Lentierasta tuotu.

Mainittu; ks. Pilvivene-runoa.

165. Repola. Tuusanja? Kivo?

Eur. G, n. 26. - 46.

Otti soiton sorm[illahe],
Kaunon kaxill[e] käsill[e].

146. Säämäjärvi. Salmenniska. Jelkkula. Härkönen n. 575. -01.

Ivan Vasiljev ("Iipoin Iitti"), 66 v.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki]

Souvin päivän suovesiidy,
Toisen päivän muavesiidy,
Kolmanden merenselgiä;
Tarttui venoi tammeh.
5 Toivoi: on venoi tammes kiini,
Suuren on hauvin hardijoilla!
Ishkisin haugie melalla,
Vain jos meloi mennöh poikki,
(katkennoobi).
Jo minä pystin melal haugii,
10 Hauvin viämmö myö venoiseh.
Luulois laimmo kandelehen.
Soitimmo sronkahutimmo:
Kukshoine kuuritshale kukistu,
Oravane oksal oijendeli,
15 Varbasile varusteli.
Oravain' on oigiaine,
Metshän valgia vasaine!

176. Repola. (kk). Pläkkäjä.

Berner n. 16. -17/8 72.

Mattvei Mikittinäine.

Kalevaini¹ kaivon kaivo,
Venäläini² verkot laski,
Kalevo [!] kalat keritti;
Syndy³ tora totkusilda,
5 Artti⁴ ahven maimasilda.
Toreldihi, tabeldihi,⁵
Kalevaine leikeldihi,⁶
Jäi yksi Kalevan poiga
Jeällä jeägerehtämähä,⁷
10 Palolla papettamaha.⁸
Yöt kirvestä hiveli,⁹
Päivät vartta valmisteli,¹⁰
Kavahti kasen ajoho,
Iski vihoin viisi puuda,¹¹
15 Kaikkiah kaheksan puuda.¹¹
Huhujeli hailajeli:¹²
"Kugali eäni kuulunoupi¹³
Sigäli metsä koatukoho¹⁴
Kasseksi¹⁵ Kalevan poijan,
20 Ajamaksi nuoren miehen!"
Kuundelipa,¹⁶ keändelihi,
Kuuli immen itkömässä,¹⁷
Kanan kaikerehtamassa;
Mäni immen itentällä,¹⁸
25 Kanan kaikeraidentaha.
Siinä itki puine¹⁹ pursi,
Veno hangatoin haveksi.
Iski purtta kindahalla,²⁰
Kindahalla kirjasuulla:²¹
30 "Midä itet, puine pursi,²²
Veno hangatoin haveksit?"
"Omb' on syytä itkiäksen':²³
Miebä venyn vestoillani,
Lahon lastomuksillani,
35 Teräksisillä teloilla,
Vaskisessa valgamossa."
"Ollet pursi luojan luoma,
Veno seädämä²⁴ jumalan,
Lähes työnnettä vesillä,
40 Lapalivo lainehilla!"
Läks' on työnnettä vesillä,²⁵
Lapalivo l[ainehilla].
Tuob' oli nuori Jougahoine²⁶
Lato laijan sulhosie,²⁷
45 S[ulhosie]²⁸ kudripäidä;
Toisen lado neidosie,²⁹
N[eidosie] kassapäidä.³⁰
Pani vanhat soutamaha,
Itse istusih³¹ perähä
50 Melan vaskisen varaha;
Pani vanhat soudamaha;
Vanhat soudi, peät vabisi,³²
Ei matka matalla näyttät.³³
Tuob' oli v[anha] V[äinämöi]ne³⁴
55 Pani nuoret soudamaha,³⁵
Itse istusih³⁶ perähä
Kokan kuldasen nojaha,³⁷
Melan vaskisen v[araha].³⁸
Nuoret soudi,³⁹ airot notku,
60 Airon pyyrin pyynä vinku,⁴⁰
Teljut teyrenä kukurdi,⁴¹
Nenä joudu joutsenena,⁴²
Perä koarlena kaketti,
Jo matka matalla näytti.
65 Souveldih ja - - - ⁴³
Meren selvällä selällä;
Puuttu pursi V[äinämöi]sen,
Tageldu⁴⁴ veno jumalan,
Ei kivellä, ei havolla,
70 Hauvin suuren hardejilla.⁴⁵
Tuob' o[li] v[anha] V[äinämöi]ne
Itse virkki, noin pagasi:
"Hoi ot⁴⁶ n[uori] J[ougahoine],
Isse⁴⁷ miekalla merehe,
75 Alla laijan langettele!"
Iski miekalla merehe,⁴⁸
Alla laijan langetteli:
Ei haugi⁴⁹ todellutkana,
Miekka mullaksi mureni.
80 T[uob'] o[li] v[anha] V[äinämöi]ne
I[tse] v[irkki], n[oin] p[agasi]:
"Kaikk' on miehiksi kyhätty,
Pandu parran kandajiksi!"⁵⁰
T[uob'] o[li] v[anha] V[äinämöi]ne
85 Veäldi veitsen viereldähä,⁵¹
Luun-purijan puoleldaha,⁵²
Iskibä miekalla merehe,⁵³
Alla laijan langetteli:⁵⁴
Haugi⁵⁵ kolmeksi palaksi.
90 Katsellaha, keännellähä:
Midäs⁵⁶ näistä tehtänehe?
Hauvin luista kantelehda.⁵⁷
Mistäs kielet kantelehe?
Hiitten neitten⁵⁸ hivuksista.
95 "Hoi ot⁵⁹ n[uori] J[ougahoine],
Otas soittu sormillasi,⁶⁰
Ilo itsiäh⁶¹ lähimmä!"⁶²
Ei ilo ilolla⁶³ tuntunt,
Eigä⁶⁴ soittu soitannalla.
100 T[uob'] o[li] v[anha] V[äinämöine]
I[tse] v[irkki], n[oin] p[agasi]:
"Kaikk' on miehiksi⁶⁵ kyhätty,
P[andu] p[arran] k[andajiksi]!"
Ottiba soiton sormillaha,⁶⁶
105 Ilon itsiäh lähimmä;
Jo ilo ilolle⁶⁷ tuntu,
Jo se soittu soitulla näytti:⁶⁸
Kaikk' on tuldih⁶⁹ kuulomaha,
Ilgeämmät ilman linnut,
110 Madalimmat maan mavot,
Vanhan Väinön soidantaha.⁷⁰
Vedih itse vein emändä,⁷¹
Vedih⁷² on vesihavolla,
Sai on saramättähällä
115 V[anhan] Väinön soidantaha.⁷³

1 Kal'evaine, korj.: [Kal'evain]i.
2 Venäläine, korj.: [Venäläin]i.
3 Synty.
4 Artta, korj.: [Artt]i.
5 Toreldih, tapeld⌈i⌉, korj.: [Toreldih]i, [ta]b[eldi]⌈hi⌉.
6 leikeldi.
7 jeägerähtämäh, korj : [jeäger]e[htämäh].
8 paperehtamaha; korj.: [pape]t[tamaha].
9 hivove, korj.: [hiv]eli.
10 valmistapi, korj.: [valmist]eli.
11 puuta.
12 Huhueli, hailaeli, korj.: [Huhu]j[eli], haila]j[eli].
13 Kukali eäni kuulukoo; korj.: [K. e. kuul]oobi.
14 Sikäli met̮ä koatuooh.
15 Kasseks.
16 Kuunteliba keäntelih, korj.: [Kuunteli]pa k.
17 itkemässä.
18 itentä⌈h⌉, korj.: [itentä]llä.
19 puinen.
20 kintahalla.
21 Kintahalla kirjasuus, korj.: [K. kirjasuu] lla.
22 Ss. 29-36 kons.:ssa perästäpäin loppuun lisätyt; kons.:ssa: Mitäs itet puinen pursi.
23 itkiäksein.
24 seätämä.
25 Ss. 41-42 myöh. lisätyt.
26 Tuop' oli n. Joukahoine, korj.: [T. o. n. Jou]g[ahoin]i.
27 Lati laijan sulhosia, korj.: [Lat]o [l. sulhosi]e.
28 Sulhosia, korj.: [Sulhosi]e.
29 neitosia, korj.: [neitosi]e.
30 kassapäitä.
31 istuihi, korj.: [istui]s[i].
32 souti p. vapisi.
33 näytät.
34 Kons:ssa seur. rivi: |It̮e virkki, noin pagisi|.
35 soutamaha.
36 istuisih.
37 kulda|i|sen varah| *nojaha*.
38 vaskisen varah, korj.: [vas]g[isen varah].
39 souti.
40 vinku.
41 Tel'l'ut teyrenä kukurti.
42 joutu jout̮enenä, korj.: [jou]d[u]n j.
43 Souveldih *ja* luijeldihi.
44Tageltu, korj.: [Tagel]d[u].
45 hartehilla, korj.: [har]d[e]j[illa].
46 oot.
47 Išše.
48 Ss. 76-77 vastaa kons:ssa väliinkirj.: I a.
49 haugi totellutkana, korj.: [hau]k[i] t.
50 Pantu parran kantajiksi.
51 viereldä.
52 Luunpurijan puoleldah.
53 Iskipä miekalla mereh.
54 langetteli, korj.: [lan]k[etteli].
55 Hauki.
56 Mitäs.
57 kantelehta.
58 neijen, korj.: [nei]t[en].
59 oot.
60 soitto sormillas, korj.: [soitt]u s.
61 itijäh, korj.: it̮iäh.
62 Väliinkirjoitettuna: Otti - -, I - -.
63 ilolle, korj.: [iloll]a.
64 Eigä, korj.: [Ei]k[ä].
65 mieheksi.
66 Ottipa s. sormillah.
67 ilolle, korj.: [iloll]a.
68 Jo se soitto soitannalla, korj.: [J. s. soitt]u [soit]u[lla] näytti.
69 tultiih kuulomah
70 V[äin]ön soitantaha.
71 Vetih it̮e veen emäntä.
72 Vetih.
73 soitantaha.

151. Porajärvi. Klyssinvaara.

Salminen n. 1830. -09.

Ofanja (Ondreijev) Tarasov, n. 60 - 65 v. Kuljeskellut koko ikänsä pohjois-Aunuksessa pirttien ja kirkkojen rakentajana.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto]

1 Selitetty: ystävä hänellä.
2 Toisin: Jo kuulu.

177. Repola. Saarenpää.

Karttunen n. 72. - 1/7 97.

Tatjana Hilippa.

Vag_oli vanha Väinämöine
Teg_on tiijolla venoista,
Loat_on purtta laulamalla.
Laulo virren, laijan liitti,
5 Laulo toisen, toisen liitti,
Kolmannen, kokat kuvasi,
Melan vaskisen varasi.
Mänö aigoja vähäne.
Jop_on itköö puinen pursi,
10 Vene hangaton haveksii.
"Mitä itket,¹ puinen pursi,
Vene hangaton haveksit?"
"Sitä itken puinen pursi,
Vene hangaton haveksin:
15 Muut purret sotia käyvät
Kolme kertoa kesissä,
Miepä lahoin lassuillani,
Venyn vestomuksillani.
Ilgeimmät ilman linnut
20 Peälläni pesäistä pietäh,
Matalimmat moan matoiset
Alla kuorieni asutah."
Vag_oli vanha Väinämöine
Itse virkki, noin pagizi:
25 "Ollet pursi luojan luoma,
Veno seädämä Jumalan,
Lähe työnnöttä vezillä,
Laskomatta lainehilla
Ilman käsin kosk⌈o⌉matta,
30 Käsivarsin keäntämättä!"
Tuop_oli pursi luojan luoma,
Veno oli seädämä Jumalan
Läksi työnnöttä vezillä,
Laskomatta lainehille
35 Ilman käsin koskomatta,
Käsivarsin keäntämättä.
Vag_oli vanha Väinämöińe
Laito[!] yhen laitapuolen
Neitosia kassapäitä,
40 Laito[!] toisen laitapuolen
Sulhosia vaskivöitä.
Itše istuzi perähä,
Kokan kultasen nojaha,
Melan vaskisen varah,
45 Hyppäsi hyvä veno,
Hyvä laikko laipivoi.
Pandih vanhat soutamaha;
Vanhat souti, peät vapisi.
Pandih nuoret soutamaha;
50 Nuoret souti, airot notku,
Tellu tetrenä kukurti,
Airon pyyrit pyynä vingu,
Hangat hanhena hävisi, [!]
Nenä joutu joutšenena.
55 Nuoret kerta veällettihi:
Silmän siintämättömäksi,
Nuoret toine veällettihi:
Korvan kuulomattomaks,
Nuoret kolmas veällettihi:
60 Puuttu pursi Väinämöisen,
Takeldu veno Jumalan,
Ei kivellä, ei havolla,
Hauvin suuren hartehilla,
Purstolle on lohen punasen
65 Meren selvällä selällä,
Aukialla altivolla.
Vag_oli vanha Väinämöine
Itse on virkki, noin pagizi:
"Onkos tässä nuorisossa,
70 Kansassa ylenijässä,
Joukossa on joutujassa,
Tämän purren purgajaista,
Tämän laivan laskijaista?"
Tuop_oli nuori Jougavoińe
75 Otti veitšen viereltähä,
Luunpuroman² puoleltaha,
Iski miekalla merehe,
Alla laijan langetteli:
Miekka mullaksi mureni,
80 Ei haugi³ totellukkona.
Vag_oli vanha Väinämöińe
Itse on virkki, noin pagizi:
"Kai on miehiksi kyhätty,
Pantu parran kantajaksi."
85 Vag_oli vanha Väinämöine
Isk on melalla mereh,
Alla laijan langetteli:
Haugi kolmeksi palaksi,
Keski muru keiluhteli,
90 Häntä muru heilahteli
Meren mustihi mutihi;
Peä pala kädeh soadih.
Katsellap_on⁴, keännelläh:
"Tulis ruodańe iloinen,
95 Kalanluinen kandelut."⁵
Mistä kokka kandeloho?
Hauvin suuren hammasluusta.
Mistäpäs sruunat kandeloh?⁶
Hiitten neitten hiuksusista,
100 Hännästä uveh hevosen.
Sai iloine valmeheks.
Vag_oli vanha Väinämöińe
Itse on virkki, noin pagizi:
"Onkos tässä nuorisossa,
105 Kansassa ylenijässä,
Joukossa joutujassa,
Tämän soitun soittajoa,
Tämän ilon ilouttajoa?"
Tuop_oli nuori Jougavoińe
110 Ottoi soiton sormillaha;
Soitteloo soruotteloo:
Ei ilo ilolle näytä
Eikä soitto soitannalla
Jougavoisen soitellessa.
115 Vag_oli vanha Väinämöine
Itse virkki, noin pagizi:
"Kai on miehiksi kyhätty,
Pantu parran kantajaksi."
Vag_oli vanha Väinämöińe
120 Ott_on soiton sormillaha,
Poikki puolin polvillaha,
Ilon itšeäh lähemmä.
Soitteloo šoruotteloo:
Jo ilo ilolle näyttää,
125 Jopa soitto soitannalle,
Väinämöisen soitellessa.
Mi oli meren kaloja,
Kuusin evin kulkijoja,
Kaheksin karehtijoja,
130 Kaikki tuldih kuulomah
Väinämöisen soitantoa.
Mi oli metšän otusta,
Kaksin siivin sirgajoa,
Nel'l'in jaloin juoksijoa,
135 Kaikki tuldih kuulomah
Väinämöisen soitantoa.
Itse on veti veinemäntä
Kivellä on alaperällä,
Saipa sara mättähällä,
140 Nousi koivun konkelolla,
Lepän lengolla yleni,
Sini sukkia sitoue,
Puna pagloja panoue,
Heängi⁷ tuli kuulomah
145 Väinämöisen soitantoa.
Tuop_ol'i laiha Lappalaińe
Tuolta kulki kuusi vuotta,
Ympäri yheksän vuotta.
Asettelee ampumaha
150 Kossessa kiven tagoana.
Ampu hirvisen hebosen⁸
Alta vanhan Väinämöisen;
Hyppäsi hyvän selältä,
Hyvän laigon la⌈n⌉gehilta.⁹

1 itet: itket.
2 Lu|m| puroman: Luunpuroman.
3 hau|k|i: haugi.
4 yl. [Katsella]h [on].
5 r. (kandeloine).
6 kan|t|eloh: kandeloh.
7 Heän|k|i: Heängi.
8 he|v|osen: hebosen.

9 lan|t|ehiita: langehilta.

166. Repola. Kolvasjärvi.

Berner n. 13. - 16/8 72.

Mikki Lukkane.

1 Poika.
2 Joukamoine, yl. [Jou]g[amoine].
3 melas|t|etaha: [melas]s[etaha].
4 Kaksiskaarella.
5 Ss. 4-5 myöh. lisätyt.
6 Puuttuu puhtaaksikirjoitetusta; konseptissa epäselväksi hankautunut.
7 luotoselta.
8 Päälle Bor. huom.: Kunga?
9 Tekie.
10 Tagojaksi.
11 Kon:ssa epäselväksi hankautunut; ehkä luettava: t[eekse]ntihi.
12 Tako niitä, joita.
13 Tako.
14 Kantelehen.
15 Sana alleviivattu; samoin kon.:ssa.
16 Uven hevoisen, samoin ensin ollut puhtaaksikirjoituksessa, mutta korjattu; - sana hevoisen kon:ssa alleviivattu.
17 Laittopa.
18 laulaa; samoin ensin puhtaaksikirjoituksessa, mutta korjattu.
19 iloll|a|: ilolle.
20 Ottipa.
21 sitä.
22 silgavoata, korj.: silgavoada.
23 juoksovoada.
24 Jok'.
25 sitä.
26 kulkija.
27 vajeltaja, korj.: [vajel]d[a]vada.
28 kuulomah.
29 Tulipa, korj.: [Tuli]b[a].
30 konkelolle, korj.: [kon]g[elolle].
31 Sitä iloa
32 soittelento.
33 veet.

152. Porajärvi. Vonkerinsaari.

Bor. I, n. 38. - 27/8 71.

Plotńikka Luka, 20 v.; saanut laulunsa Kuhmon mieheltä. Mp. Klüssinvaarassa.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto]

1 Oli kirves; järj. numeroilla muutettu.
2 Säe alleviivattu; samoin kopiossa.
3 vene h. hard'eihe.
4 reijeltäsi, yl. N[ota m. reijeltä]n⌈i⌉
5 Oikialta puoleltasi, yl. N[oikialt] *on* [puoleltasi].
6 moaseppä; yl. *moaneseppä*.
7 Ss. 22-28 lyhentämällä muistoonpannut.
8 Säe väliinkirj.
9 soittamah, yl. [soittama]ssa.
10 |E Ne| Ei ilo ilolla kuulu; yl. *N* Ei i. i. k,
11 Ss. 42-48 lyhentämällä muistoonpannut.
12 soittu.

167. Repola. (kk).

Eur. G, n. 16. - 46.

[Kanteleen soitto]

1 Kant[elon]? - käsik. tuhraantunut; yl. kielet. Lönnrotilla muodossa: Kielet kaunoille käsille (Kal. esit. III, XXIX 170).

177 a). Repola. Saarenpää.

Osonen n. 48 (s. 169). -08.

Tatjana Vasseljevna, Virrasta kot.; ks. n. 177.

Vaga vanha Väinämöinen
Tegi¹ tiiolla venoista,
Laati purtta laulamalla;
Laulo virren, laian liitti,
5 Toisen laulo, toisen liitti,
Kolmannen, kokat kuvasi,
Melan vaskisen varasi.
Meni aigoa vähänen,
Jopa itgeöö[!] puinen pursi,
10 Vene hangaton haveksiu.
Vag' oli vanha Väinämöinen
Itse virkki, noin pakisi:
"Mitäpä itet, puinen pursi,
Vene hangatoin, haveksit?"
15 Pursi vaiten vastaeli:
"Sitä iten puinen pursi,
Vene hangatoin haveksin:
Muut purret sotia käyäh
Kolme kertoa kesässä,
20 Miep' on lahoin lassuillani,
Venyn vestomuksillani,
Ilkeimmät ilman linnut
Peälläni pesäistä pietään,
Matalimmat maan matoset
25 Alla kuorieni asutah."
Vaga oli vanha Väinämöinen
Iski purtta kintahalla,
Kintahalla kirjasuulla:
"Ollet pursi luojan luoma,
30 Veno säätämä Jumalan,
Lähe työnnöttä vesille,
Laskomatta lainehille,
Ilman käsin koskomatta,
Käsivarsin kääntämättä."
35 Tuop' oli pursi Luojan luoma,
Veno oli säätämä Jumalan
Läksi työnnöttä vesille,
Laskomatta lainehille
Ilman käsin koskomatta,
40 Käsivarsin kääntämättä.
Vaga oli vanha Väinämöinen
Laito[!] yhen laitapuolen
Neitosia kassapäitä,
Toisen laito laitapuolen
45 Sulhasia vaskivöitä.
Itse istusi perähän
Kokan kultasen nojahan,²
Melan vaskisen varahan.³
Hyppäsi hyvä veno⁴,
50 Hyvä Laikko⁵ laibioon.⁶
Pantiin vanhat soutamaan;
Vanhat souti, piät vapisi.
Pantiin nuoret soutamaan;
Nuoret souti, airot notku,
55 Teljy tetrenä kukurti,
Airon pyyrit⁷ pyynä vinku,
Hankat hanhena havisi,
Nenä joutu joutsenena.
Nuoret kerta veällettihin:
60 Silmän siitämättömäksi,⁸
Nuoret toinen veällettihin:
Korvan kuulumattomaksi;
Nuoret kolmas veällettihin:
Puuttu pursi Väinämöisen,
65 Takeltu veno Jumalan,
Ei kivelle, ei haolle,
Hauin suuren harteille,⁹
Purstolle lohen punasen,
Meren selvällä selällä.
70 Vaga oli vanha Väinämöinen
Itse virkki, noin pakisi:
"Onko tässä nuorisossa,
Kansassa yleniässä,
Joukossa joutujassa
75 Tämän purren purkajoa,¹⁰
Tämän laivan laskioo?"
Tuop' oli nuori Jougavoinen
Otti veitsen viereltäh,
Luun puroman puoleltah,
80 Tupestah on tuiman rauan.
Iski miekalla merehen,
Alla laian langetteli;
Miekka mullaksi mureni,
Ei hauki totellukkaan.
85 Vaka oli vanha Väinämöinen
Itse virkki, noin pagisi:
"Kai on miehiksi kyhätty,
Pantu parran kantajiksi."
Vak'¹¹ oli vanha Väinämöinen
90 Laski melalla merehen,
Alla laian langetteli;
Hauki kolmeksi palaksi,
Ei mela totellukkana,
Keski muru keilahteli,
95 Häntä muru häilähteli,
Pää pala käteh soatiin.
Katsellaanb on, käännellähän;
Tulis ruotanen iloinen,
Kalanluinen kanteloinen.
100 Mistä kokka kantelohon?
Hauin suuren hammasluusta.
Mistäs sruunat kantelohon?
Hiitten neitten hiuksusista,
Hännästä uve¹² hevosen.
105 Sai iloinen valmeheksi.
Vaka oli vanha Väinämöinen
Itse virkki, noin pakisi:
"Onkos tässä nuorisossa,
Kansassa yleniässä,
110 Joukossa joutujassa
Tämän soitun soittajoa,
Tämän ilon iloottajoa?"¹³
Tuop' oli nuori Joukavoinen
Otti soitun sormillaan,
115 Ilon itseään¹⁴ lähemmä,
Soitteloo, sorutteloo;
Ei ilo ilolle näytä,
Eikä soitto soitannalle
Joukavoisen soitellessa.
120 Vak'¹⁵ oli vanha Väinämöinen
Itse virkki, noin pakisi:
"Kai on miehiksi kyhätty,
Pantu parran kantajiksi."
Vaka vanha Väinämöinen
125 Otti soitun sormillaan,
Poikki puolin polvillah;
Soitteloo, sorutteloo:
Jo ilo ilolla näyttäy,
Jopa soitto soitannalla
130 Väinämöisen soitellessa.
Mi oli metsän otusta,
Kaksin siivin sirgajoa,
Neljin jaloin juoksioo,
Kaikki tultih kuulomaan
135 Väinämöisen soitantoa.
Mie[!] oli meren kaloja,
Kuusin evin kulkijoja,
Kaheksin karehtijoja,
Kaikki tultih kuulemaan
140 Väinämöisen soitantoa.
Itse veti veen emäntä
Kivelle alaperälle,
Sai sara mättähälle,
Nousi koivun konkelolle,
145 Lepän lengolle yleni;
Sinisukkia sitou,
Punapagloja panoo.
Heänkin tuli kuulomaan
Väinämöisen soitantoa.
150 Tuop' oli laiha Lappilainen [!]
Tuolla¹⁶ kulki kuusi vuotta,
Ympäri yheksän vuotta,¹⁷
Asetteleh ampumaan
Kossessa kiven takoa.
155 Ampu hirvisen hevosen
Alta vanhan Väinämöisen.
Vak' oli vanha Väinämöinen
Hyppäsi hyvän selältä,¹⁸
Hyvän laikon lantehille.¹⁹

1 Teegi.
2 nojah.
3 varah.
4 veno|nen|: v.
5 kk:ssa: Hävä; Laikko alleviivattu.
6 r. Hevoset hyppäsivät veneeseen.
7 yl. tyvi.
8 sii|n|tämättömäksi: s.
9 harte|h|ille: h.
10 purkajoo.
11 Vak|a|: Vak'.
12 yl. ori.
13 ilottajaa: iloottajaa.
14 itseän.
15 Vak|a|: V.
16 Tulta.[!]
17 puuttuu puhtaaksikirjoituksesta.
18 -t- alleviivattu
19 Kaksi viimestä tavua alleviivattu.

178. Repola. Saarenpää.

Karttunen n. 119.- Virta 5/7 97.

Tiitta Triihpone¹.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto - Väinämöisen ammunta]

1 K:lla on laulajan nimenä: Tripon Kiitta; miehen oikea nimi on Tiitta Triihpone (sanellut m. m. näiden runojen julkaisijalle).
2 va|r|asi: vagasi.
3 On|k|os: Ongos.

152 a). Porajärvi. Vonkerinsaari.

Karttunen. n. 225. - 12/7 97.

Luka Tarasov

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto]

Oli Lauri Lappalainen
Vesti laijat laivaksi,
Kiven peällä kilkutti,
Kalliolla kalkutti;
5 Kirves oli kilkkanokka,
Tappara terä-tasane,
Eigä kirves kiveydy,
Tapparan terä tasauvu.
Työndi laivan lainehilla,
10 Keräi niitä soudajia,
Keräi nuoria, keräi vanhoi,
Keräi keskikertaisii.
Nuoret souti, airot notku,
Vanhat souti, peät vabisi,
15 Nenä koskena kohisi,
Airon pyörin pyynä vingu,
Tel'l'u tetrenä kukerti,
Hongat [!] hanhena kakatti. [!]
Puut' laiva hauvin hardehe,
20 Vesi koiran kokkaloihe.
Vallan seppo venosessa,
Pohjon akka Väinämöinen
Kultasen kokan nojassa,
Vaskisen melan varassa,
25 Tuppasie haugie melalla;
Ei se haugi tietänä,
Mela tuhkaksi tuhosi.
Vallan seppo venosessa
Otti miekan reijeltäh,
30 Oigialta puoleltah,
Tuppasipa tuota haugia;
Ei se haugi tietänä.
Pohjon akka Väinämöinen
Otti miekan reijeltäh,
35 Vasamelta puoleltah,
Tuppasipa tuota haugia;
Ei se miekka tietänä,
Haugi tuhkaksi tuhosi.
Mitäs luista tehtäne?
40 Vallan seppo venosessa
Tegi luista kandeletta,
Viisin sormin soittamah;
Ei ilo ilolle kuulu
Eigä soittu soitannalle.
45 Pohjon akka Väinämöinen
Otti kandelen käsillä,
Poikin puolin polvillah,
V ... n niskalle veällälti,
Viisin sormin soittamah;
50 Jo ilo ilolle tuntu,
Nuorukainen vein emäntä
Ruuvikossa ryhjähteli.

171. Repola (kk).

Osonen n. 39 (s. 149). - 08.

Iivana Loasarine, 85 v.

[Kalevanpojan kosto - Kanteleen soitto - Kanteleen synty -Laivaretki - Purren itku]

Kullervo¹ Kalervan poika,
Isän vaaksan varrellinen
Suoriaapi kasen ajohon,
Hirviäähä hirsimaahan,
5 Korkiahan korpimaahan.
Vihon se iski viisi puuta,
Kaikkiaan kaheksan puuta;
Hyppäsipä kannon päähän,
Huhueli, hailoaahi:
10 Kukali huhuus kuuluoopi,
Sikäli mehtä kaatu
Kaskeksi Kalevan pojan!
Kuulipa immen itkemässä,
Kanan kaikeroittamassa;
15 Siellä itki puinen pursi,
Veno hangaton haveksi:
"Mie venyn vessoksillani,
Vahovun [!] lastumuksillani;
Muut purret sotia käypi
20 Kolme kertoa kesässä."
Iskipä purtta kintahalla:
"Työnny työnnöttä vesille,
Teräksisiltä teloilta,
Vaskisista valkamoista!"
25 Laittopa laian neitosia,²
Toisen laian sulhasia,
Panipa vanhat soutamahan;
Vanhat souti, päät vapisi.
Pani nuoret soutamahan;
30 Nuoret souti, niin airot notku,
Nenä jout⌈u⌉ joutsenena,
Hankat hanhena havisi.
Puuttu pursi Väinämöisen
Selvälle meren selälle;
35 Ei kivellä, ei havolla,
Hauhin[!] suuren hartehille.
Oli nuori Joukamoinen,
Ottipa miekan vierestänsä,
Iskipä miekalla merehen,
40 Ei hauki totellenkoana;³
Miekka kolmeksi palaksi.
Oli vanha⁴ Väinämöinen,
Iskipä miekalla merehen,
Hauki kolmeksi palaksi;
45 Ei miekka totellenkoana⁵ ollut,
Keskipala keiahteli,⁶
Häntä pala häilähteli,
Peäpala kätehen saatiin.
Kalan luinen kantelehe.
50 Mistäpä tähän sruunat⁷ pantih?
Mistäpä tähän peikalot⁷ pannaan?
Hauin suuren hampahista.
Oli nuori Joukamoinen,
Otti soiton sormillansa,
55 Kantelehen kämmenilläh,
Soitteloo, sovitteloo;
Ei soitto soitolle tunnu,
Eikä ilo ilolle.
Oli vanha Väinämöinen,
60 Se otti soiton sormillaha,
Soitteloo, sovitteloo;
Nyt soitto soitolle tuntoo,
Nyt ilo ilolle tuntoo.

1 Kuller⌈o⌉o.
2 neitosi|hi|: neitosia.
3 totellen koana.
4 tkk:ssa iso alkukirjain.
5 totellenkoa⌈n⌉.
6 r. (hauv[in]).
7 Sana alleviivattu.

173. Repola. Omelie.

Eur. K, n. 2. - 45.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä. Bor:n huomautuksia (kons. v. 11, s. 184): Jo Castrénille laulajana mainittu Kyötti Simana. V. 1877 Bor:lle mainittu: Omelien Kyötti on n. 30 v. aik[aisemmin] laulanut pienikasvuiselle miehelle, mi "Suomen puolella tuli ja Muujärven ja Rugarven puoleen meni".

[Kalervo ja Untamo - Kalevanpojan kosto - Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Purren itku - Laivaretki - Sormin soutaminen - Väinämöisen ammunta - Emäntäni-kun nälkäni näkisit]

Kalevoinen[!] kaivon kaivo,
Untam[oinen] verkot potki,
Kaleva kalat keritti;
Synty tora totkuloista,
5 Artti ahven maimasista.
Toreutihin, tapelt[ihin].
Jäi yksi Kalevan p[oika]
Hirviällä hirsikö[llä],
Korkialla korpimaall[a],
10 Ison vaaksan varrellinen,
Emon polven kor[keuinen].
Yöt kir[vestä] hi[oopi],
Päivät vartta va[lmistaapi].
Vihoin [iski viisi puuta],
15 Ker[ralla kaheksan puuta],
Yn[nähäs yheksän puuta].
Hypästihin kann[on] pääh[än],
Huhueli, haila[eli]:
"Kuk[ali ääni kuulonou],
20 Sik[äli kaski kaatukoho],
Kask[eksi Kalevan poijan],
Aj[amaksi nuoren miehen]."
Kuu[li immen itkemässä],
Ka[nan kaikeroittamassa],
25 Mäni lässä kuulemahan,
Tark[asti] tähys[tämähän]:
Siellä itki p[uinen pursi],
Veno hankaton haveksi.
Isk[i purtta kintahalla],
30 Kintahalla kirjasuul[la]:
"Mitä it[et puinen pursi],
V[ene hankaton haveksit]?"
Pursi kielin puhkieli:
"Muut p[urret, pahemmat purret],
35 M[uut] p[urret] s[otia käyvät]
Kolmetsi joka ke[sänä],
Mie v[enyn] vesto[illana],
L[ahon] lastumuks[illani];
Ilkiäm[mät ilman linnut]
40 P[äälläni pesän pitävät,
Kaikki korpikopp[alaiset]
Kokallani koksentavat."
- - -
Virk[ki] v[anha] V[äinämöinen]:
"Lienet p[ursi luojan luoma],
45 Ve[no vestämä jumalan],
Lähes työnnyttä v[esille],
Laskematta l[ainehille]!"
Läksi [työnnyttä vesille],
Las[kematta lainehille],
50 Tel[oilta teräksisiltä],
V[askisesta valkamosta].
Tuo v[anha Väinämöinen]
Itse is[tusih perähän],
Kokan [kultasen nojahan],
55 Mel[an vaskisen varahan].
Lato la[ian] sul[hasia],
Sukapäi[tä], vaskivöi[tä];
L[ato] toisen la[itapuolen]
Nei[tosia] kas[sapäitä].
60 Pani v[anhat soutamahan],
Vanh[at souti, päät vapisi],
Eipä matka joudu[kkana].
Muutti nu[oret] sout[amahan];
Päiv[än souti maavesiä],
65 2[:sen souti suovesiä],
3[:nen meren vesiä].
Puutt[u pursi Väiuämöisen],
Tak[eltu veno jumalan].
- - -
Alle laian langetteli.
- - -
70 Keskim[uru] keilahtihen,
Hänt[ämuru] häil[ähtihen],
Saatiin pääpala¹ käsi[hin].
Katse[llahan], kää[nnellähän]:
Tulis naulat k[antelehon]
75 Ha[uin suuren] ham[pahista].
Kallas laati kantel[oa]
Koskessa kiven tak[ana].
Mistä koppa kant[elehen]?
Sapsosta simasen petran,
80 Poropetran perseluusta.
Mis[tä] nau[lat kantelehen]?
- - -
M[istä kielet kantelehen]?
Hivu[ksista] hii[en] nei[en],
Jouhist⌈a⌉ uvehev[osen].
80 Saipa kantel⌈o⌉ valm[ehekse].
T[uopp'on] n[uori] J[oukahainen]
Otti kantelon käsil[le],
Ilon itseä lähem[mä],
Soittihe, sovitte[lihe],
90 E[ipä vielä soitto soita],
Eikä [kantelo kajahu].
T[uopp'on] v[anha]V[äinämöinen]
I[tse] t[uonj san[oikse] v[irkki]:
"Kaikk' on mieheksi kyhätty,
95 Pantu parran kantaj[aksi]."
T[uopp'on] v[anha] V[äinämöinen]
Ott[ipa soiton sormillehe],
Ilon [itseä lähemmä];
Soittelevi, lau[lelovi],
100 S[oittelou], sov[ittelou];
Jo s[oitto soitolle],
J[o] il[o ilolle tuntuu],
Jopa lau[lu laulannolle].
Mi lie [metsässä ollut],
105 Ne[lin jaloin juoksevia],
K[oivin koikkelehtavia],
- - -
Sai saramättähäll[e];
Kuunte[loopi], käänte[lekse],
V[äinämöi]sen soit[antoa].
110 Suuri tuuli luotehi[nen],
Kova t[uuli] koillistuu[li],
Otti laian, o[tti] toi[sen],
Vikelti koko venehen.
Suomen suuri Ruotsalai[nen],
- - -
115 Vaki[!] v[anha] V[äinämöinen]
Käänti kämm[enin merehen],
Läksi sormin souta[mah],
Jaloilla melastam[ah].
Jopa kulk[i] 6 v[uotta],
120 Ku[lki] kuus[issa] h[akona],
Pet[äjäissä] pehkopuuna.
Nousi taloh mäel[lä].
"Oiot entinen emänt[ä],
Muoriseni mustakulma,
125 Kuin mun nälkäni näkisit,
Asiani arvo[aisit],
Kuin mie kul'in 6 [vuotta],
Seu[loin 7 keseä],
Juosten aittahan mänisit,
130 Keikot[ellen kellarihin],
Toisit voita lautas[ella],
Olutta pik[arisella],
Syöä mi[ehen nälkähisen]."
Juoksi ait[tahan mäellä].
- - -

1 pääpala: [pää]*puoli*.

152 b). Porajärvi. Vonkerinsaari.

Krohn n. 6500. - 84.

Luka Ondriane, 39 v.; kuuli sokealta, 90-vuotiselta Oksenti Feodorovilta, joka kuoli Himolassa.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto]

Oli Lauri Lappalaine,
Veisti laiat lainehilla,
Kalliolla kalkutti;
Kirves oli kikka-ńokka,
5 Tappara tasa-teräne,
Ei kirves kiveytynyt,
Tapparan terä tasautunut.
Saipa laivan valmihiksi,
Vallan sepän otti venehesen
10 Ja kansan Pohjan akan,
Pohjan akka Väinämöine
Kultasen kokan nojah[an],
Vaskisen melan peräh[än].
Puuttu vene hauvin hartehisi,
15 Vesi koiran kokka-luih[in].
Pohjan akka Väinämöine
Tuppoaba haukie melalla;
Ei se hauki tietänä,
Mela tuhkaksi tuhoutu.
20 "Vallan seppä venosessa,
Ota miekka reijeltäsi,
Oikealta puoleltasi,
Tuppoapa haukie miekalla!"
Ei se [hauki tietänä],
25 Miekka [tuhkaksi tuhoutu].
Pohjan akka [Väinämöine]
Otti miekan [reijeltähän],
Oikealta [puoleltahan],
Tuppasi haukie [miekalla];
30 Ei se miekka tietänä,
Hauki tuhkaksi tuhoudu.
Mitäs luista tehtänee?
Hyvie pillie tahi kantelehie.
Vallan seppä otti luut käsillä,
35 Teki hyvän kantelehen,
Poikin puolin polvillah[an],
Viisin sormin soittamah[an],
Ei se ilo kuulu ilolla
Eikä soitto soitannalla.
40 Pohjan akka Väinämöine
Otti kantelehen käsille,
Poikin puolin [polvillahan],
Viisin [sormin soittamahan];
Jo kuuluu ilo ilolla,
45 Kuuluu soitto soitannalla.
Nuorikaine vein emändä
Nakramaan ruuvikossa rysähti.

178 a). Repola. Saarenpää.

Niemi n. 21. - 01.

Tiitta Triihpone.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretkeä - Veneenveisto]

Vak' on vanha Väinemöinen
Tek' on tiiolla venettä,
Loadi on purtta laulamalla.
Laulun lauloi, laian liitti,
5 Toisen lauloi, toisen liitti,
Kolmannen, kokat kuvasi,
Melan vaskisen vagasi.
"Onkos tässä nuorisossa,
Kansassa yleniässä
10 Tämän laivan laskiaista?"
Hyppäib⌈ö⌉ nuori Jougamoine
Sitä laivoo laskomah;
Ei soat laiva lasetuks.
Virkko vanha Väinämöinen:
15 "Kaik on mieheksi kyhätty,
Pantu parran kantajaksi."
Työnsipä itse vanha Väinämöinen
sen laivan vesille.
Pani vanhat soutamah;
20 Vanhat souti, peät vabisi.
Istu nuoret soutama;
Nuoret souti, matka joutu,
Nenä joutu joutsenena,
Hangat hanhena havisi,
25 Pyyrimet pyinä vihelti.
Veält' on kerran, veälti toisen,
Meni korvan kuulumattomaks,
Silmän nägemättömäks.
Takeltu veno punane
30 Meren selvällä selällä,
Lagealla laipiolla.
Virkki da vanha Väinämöinen:
"Onkos tässä nuorisossa
Tämän laivan laskiata?"
35 Hyppäib⌈ö⌉ nuori Joukamoine.
Veälti veitsen viereltä,
Luun puroman puoleltah,
Iskipä miekalla mereh,
Alla laian langetteli:
40 Miekka kolmeksi palaksi,
Ei ollut haugi millähkänä.
Siitä virkki vanha Väinämöinen:
"Kaikki on mieheks kyhätty,
Pantu parran kantajaks."
45 No iskipä melalla mereh,
Alla laian langetteli:
Siitä haugi on kolmeksi palaks men,
Keskipala keilahteli,
Häntäpala häilähteli,
50 Peäpala kädehe soadih,
Muut meni meren mutih.
Sanellahan, arvellahan:
"Saispa tästä sorien soitun,
Kalanluisen kantelen."
55 Siitä soaha soittu valmeheks.
Siitä taas vanha Väinämöinen sano:
"Onkos tässä nuorisossa,
Kansassa ylenijässä
Tämän soitun soittajoa,
60 Ilon ilossuttajoa?"
Toas hyppäi nuori Jougamoine,
Otti soitun sormillah,
Poikki puolin polvillah,
Soitto hän sorutteloo:
65 Eipä soitto soitulla tunnu
Eikä ilo ilolla.
Taas nousi vanha Väinämöinen,
Itse virkki, noin pagisi:
"Kaikki mieheksi kyhätti,[!]
70 Pantu parran kantajaksi."
Ottipa soit⌈on⌉ sormillah,
Poikkipuolin polvillah,
Siitä rubei soittu soitulla tuntumah.
Ilo ilolla.
75 Siitä tuli metsän elävät,
Nelin jaloin juoksijat,
Kaik tuli meren kalat,
6:sin evin uijat,
8:in karettajat.
80 Niin vedih itse vein emäntä
Koskehe kiven selällä,
Nousi koivun konkelolla,
Lepän langolla yleni.

155. Porajärvi. Vonkerinsaari.

Krohn n. 6741. - 84.

Tarassie Ondriov, 70 v.; kuuli Šoksussa.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto]

Hoi oot vanha Väinämöinen,
Vesti se vuorella venoista,
Kallivolla kalkutteli;
Ei kirves kiveh on lyönyt,
5 Eikä tappara tasautut.
Vestipä laian, virren lauloi,
Veisti toisen, toisen lauloi,
Kohtapa kolmatta rupesi.
Sai se veno sata-laita lainehilla,
10 Tuhat-kaarinen karapli.
Issutteli laita-kunnan
Kulta-kassoja kanoja,
Issutteli toisen kunnan
Suka-päitä sulhasie.
15 Itse vanha Väinämöinen,
Istui se itse perähän,
Kokan kultasen nojahan,
Melan vaskisen varahan.
Ajo se päivän maa-vesiä,
20 Ajo se toisen suo-vesiä,
Kolmannen meren vesiä.
Puuttu se venonen vesillä;
Ei tiiä kivehen, ei tiiä hakohon,
Puuttu se hauin hartejiseh,
25 Veen koiran kokka-luihin.
Sega vanha Väinämöinen
Iski se haukea melalla,
Vai ei hauki tuolla kuollut.
"Hoi oot vanha Väinämöinen,
30 Ota miekka reieltäse,
Vasemelta puoleltase,
Isse nyt hauin [hartijiseh],
[Veen koiran kokka-luihin]!"
Ei hauki tuollapa kuollut,
35 Miekka mullaksi mureni,
Miekka tuhkaksi tuhosi.
"Hoi oot seppä Ilmollinen,
Takoja on ijän-ikinen,
Ota miekka reieltäse,
40 Vasemelta puoleltase,
Isse nyt hauin hartejitše,
Vesi koiran kokka-luitši!"
Hauki mullaksi [mureni,
Hauki tuhkaksi tuhosi].
45 Mitäpä on noista on luista tuloo?
Noista on kantelo tuloo.
Tuopa oli vanha Väinämöinen
Otti kantelon käsillä,
Poikin puolin polvillahe,
50 Viisin sormin soittamahe;
Ei ilo ilolla kuulu
Eikä soitto soitannalla.
Tuopa oli seppo Ilmollinen,
Takoja ijän-ikinen,
55 Otti se [kantelon käsillä,
Poikin puolin polvillahe,
Viisin sormin soittamahe];
Jo [ilo ilolla kuulu],
Jo nyt [soitto soitannalla].
60 Nuorikainen [!] vein emäntä
Tuo nyt ruovikkoh rähähti
Väinämöisen soitantahan. 

186. Porajärvi. Kuutamol.

Salminen n. 1804a). -09.

Luka Tarasov, Vonkerinsaaresta.

Syndyi nuori Jougahaine
Kaugoniemen kainalos',
Utuisen niemen nenäs';
Kolmenkymmenenkahen vuuen vanha,
5 Tuli äidin armaloilla [!]:
"Hoi o mamma armahaine,
Tähtilöien tabailaine,
Andai mulle sodisobani,
Vanhat vangi voattemini!"
10 "Kunnegas sinä, poigaini?"
"Pohjan pitkillä perillä,
Lapin latšu kangahille."
"Tuoss' on sullen yksi surma:
Tuoss' on tuline hauta."
15 "Ei tuleho miehen surma
Eikä kuolema urohon,
Malta mie tulen lumoon:
Hoi Ukko, ylijumala,
Tahi taatto taivahaine,
20 Nosta pilvi pohjaselle,
Toine suurelle suvelle,
Kolmas kohti koilliselle,
Soaba lunta sauva varsi,
Kiehittele keihäsvarsi
25 Paikoille palanusilla,
Ilman tutkimattomilla!
Ei tuo ole miehen surma
Eikä kuolema urohon.
Peästä miestä matkahaase,
30 Lemmingäistä liiatenki,
Pohjan pitkillä perillä,
Lapin latšu kangahilla!"
Astu askelen nenill',
Polgi kirvehen terill',
35 Pohjan pitkillä perill',
Lapin latšu kangahilla.
Tuohon tul' kolmas surma:
Tuohon tul' koski tuline,
Koskessa koivu tuline,
40 Koivussa kokko tuline,
Raudakynsi, raudańokka.
"Malta[!] mie kokon lumua:
Elä kuule kunase peänä,
Sinä pitkänä igänä,
45 Peäsä miestä matkahasa,
Lemmingäistä liiatenki!"
Astu askelennenillä,
Polki kirvehen terillä.
"Tuos' on sulle kolmas surma:
50 Häjystä aita asuttu,
Keärmehillä keännettynä."
"Maltan minä maon lumua:
Hoi on mato moanalańe,
Kirjava kiven alańe,
55 Läbi mättähän mäńiä,
Peä on poadaroista pantu,
Silmät liinan siemenistä,
Kieli keihäksen nenistä.
Hoi, mato moan alańe,
60 Kirjava kiven alańe,
Hoavad juuren halgoaliia, [!]
Mändy kergän kierdeliä,
Älä kuule kuuna peänä,
Sinä pitkänä igänä!"
65 Lemmingäine lieto poiga
Mäni matgoa vähän,
Polgi tietä pikkaraize.
Pohja akka portahilla,
Tuoba varsin vastajeli:
70 "Voitkos tulla miehen tubah?
Tule mies tuvassa,
Seisatu ovi orren alla,
Kattilan pitotiloilla,
Kolmen koukun koskovilla!"
75 Sebä lieto Lemminkäine
Tuota varsin vastajel':
"Eigä minun isäni oltu
Eikä valta vanhempani
Kolmen koukun koskovilla,
80 Kattila pitotiloila,[!]
Seisatu ovi orsien alla
Eikä mustaa seinää sebi.
Voarnat kirjakintahita,
Seinät miekkoja mitellä."
85 Tuoba lieto Lemminkäine
Kutšui janohon juodavia.
Tuodih olutta opiksi,
Väki vettä vietrasilla;
Keärmes ol kupi sisässä.
90 "Toppa moahan luotane,
Olut peähän juotane."
Vaga vanha Väinämöine
Ja Pohjan akka harvahammas
Kysy nuoren Lemminkäisen:
95 "Midäs istut, isäs poika,
Nuori valinko, valvatat?
Istutko ihmisen hyvyyttä
Vai kanamarjan kauneuta?
Istutko pirtin puhtautta
100 Vai istutko emännän hyvyyttä?"
"Enkä istu isännän hyvyyttä
Enkä pertin puhtautta,
Istun ihmisen hyvyyttä,
Kanamarjan kaunehuta."
105 Soadi miekkoja hioma
Lemminkäisen peän varalle.
Tuoba lieto Lemminkäine,
Sai se purkin purihine.
Tuoba lieto Lemminkäine
110 Kerä nuori, kerä vanhoi.
Nuoret souti, airot notku,
Vanhat souti, peä vapisi,
Telli teyrenä kukerti,
Airon pyöri pyynä piuku,
115 Hankat hanhena kakatti.
Puuttui purkki purehine,
Tuo oli haui hartehessa,
Vesikoiran[!] kokkaluissa.
Tuossa laivas Lauri Lappalaine
120 Segä nuori Jougahaine
Ilmaria
Tuli tuiski, rauta räiski
Ilmotar sepän ikkunoista.
Puuttu purkki purehin.
125 Vaga vanha Väinämöine
Tuppaa tuota haugie,
Verikoiran [!] kokkaluila.
Ei se haugi tietäne,
Miekka tuhkaksi tuhosi.
130 Sitte Lauri Lappalaine
Otti miekan reieltää
Oigialta puoleltaa,
Tuppasipa tuota haugi;
Ei se miekka tiedänt,
135 Haugi tuhkaksi tuhosi.
Midä luista tehtäne?
Tuosta tuloo kandeleita.
Ilmaria [!] otti kandelen käsile,
Poikin puolin polvellansa,
140 Viisin sormin soittama;
Eikä ilo ilossa kuulune
Eikä soitto soitannalle.
Vaka vanha Väinämöinen
Otti kandelen käsillä,
145 Viisin sormin soittamassa;
Jo ilo ilolle kuulu,
Jopa soitto soitannalla.
Nuorukaine Veinemoine,
Malta miulle kädehe!
150 Nyt ilo ilolla kuulu.

173 a). Repola. Omelie.

Berner n. 1 - 15/8 72.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä.

[Kalervo ja Untamo - Kalevanpojan kosto - Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Purren itku - Laivaretki - Sormin soutaminen - Väinämöisen ammunta].

156. Porajärvi.  Lupasalmi.

Eur. Fol. III 1, n. 3. - 45.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki - Veneenveisto - Vipusen virsi]

1 yl. uupu.
2 kk'ssa pieni alkukirjain.
3 yl. tempaa.
4 Seur. säkeenä: |Oiot sep on Ilm[arinen]|.
5 yl. |nauha| letti.
6 yl.Nokka[kenkihin].

173 b). Repola. Omelie.

Bor. II, kons. v. s. 184. - 19/8 72; verrattu 30/9 tai 1/10 77.

Ol'ekseine Simana, Kyöttisiä; v. 1877, 77 v. v. V. 1877 Bor. lisännyt: "Toatto Hovattaińe Olekšei oli laulaja "boikkoi", 34 v. hänen kuoldua."

[Kalervo ja Untamo - Kalevanpojan kosto - Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Purren itku - Laivaretki - Sormin soutaminen - Väinämöisen ammunta]

Kal'ovaińe¹ kaivot kaivo,
Undamoińe verkot potki,
Kal'ova² kalat keritti.
Syndy tora totkuzilla,
5 Artti ahven maimazilla.
Toreldihi, tapeldihi,
Jäi yksi Kal'ovan³ poiga
Hirviällä hirziköllä,
Korgialla korbimoalla,
10 Ison voaksan varrellińe⁴
Emon polven korgevuoksi.
Yöt se kirvestä hivouppi,
Päivät vartta valmistauppi;
Lähtöuppi kažen ajoho.
15 Vihoin iski 5 puuda,
Kerralla 8 puuda,
Ünnähäz 9 puuda.
Hypästihi kannon peähä,
Huhujeli⁵ hailajeli:
20 "Kugali eäni kuulunouppi,
Sigäli mettšä koadukoho⁶
Kasseksi Kal'ovan poijan,
Ajamaksi nuoren miehen."
Kuuli immen itkömässä,
25 Kanan kaigerottamassa.
Mänöü lästä kuulomaha,
Tarkasti tähystämähä:
Sielä itköü puińe pursi,
Veno hangatoin haveksi.
30 *Iski purtta kindahalla,
K[indaha]lla kirjasuulla:
"Mitä itet puine p[urzi],
Veneh hang[atoin] haveksit?"*⁷
"Muut purret, pahemmat purret,
35 M[uu]t p[urre]t sodie käüväh⁸
3:ittsi joga kezeä,
Mie venyn vessoillańi,
Lahon lastumuksillańi.
Ilgeimmät ilman l[innu]t
40 Peälläni pežeä pietäh,
Kaikki korbikoppalaizet
Kokillańi kokšetaha,
Matalimmat⁹ moan matozet¹⁰
Alla koareńi azutah."
45 "Lienet purzi luojan luoma,
Veno vestämä jumalan,
Lähes työnnyttä vezillä,
Laskomatta lainnehilla,
Teloilda teräksizildä,
50 Vaskizesta valgamosta."
Tuob oli p[ursi] l[uojan] luoma
Läksi t[üönnüttä] v[ezillä],
Lask[omatta lainnehilla],
Tel[oilda teräksizildä],
55 Vask[izesta valgamosta].
Tuob oli v[anha] V[ämämöi]ńe
Itše istuzih perähä,
Kokan kuldazen nojaha,
Melan vaskizen varaha.
60 Lado laijan sulhazie,
Sugapäidä, vaskivöidä,
Lado 2:n laidapuolen
Neidozie kassapäidä.
Pańi vanhat soudamaha:
65 V[anha]t soudi, peäd vabizi,
Eigä matka joudutkana.
Muutti nuoret s[oudama]ha:
N[uore]t s[oudi], airot notku,
T'el'l'ut tedrenä kukurdi,
70 Airon püüret¹¹ püinä vingu.¹²
Puuttu purzi V[äinämöize]n,
Takeldu veno jumalan,
Ei kivellä, ei havolla,
Hauvin suuren hardeilla,
75 Purstolla lohen punazen.
Tuob oli nuori Jougahoińe
Vedi veitsen viereldähä
Luum puroman puoleldaha,
Iski miekalla merehe,
80 Alla laijan langetteli:
Ei haugi totellutkana,
Miekka mullaksi mureni.¹³
Virkki v[anha] V[äinämö]ine:
"Kai on mieheksi kyhätty,
85 Pandu parran kandajaksi".
Tuob oli v[anha] V[äinämöine]
Vedi¹⁴ veitsen viereldähä,
Luum p[uroman] p[uoleldaha],
Iski [miekalla merehe],
90 Alla [laijan langetteli]:
Ei miekka [totellutkana],
Haugi 3:ksi palaksi,
Keski muru keilahteli,
Händämuru häilähteli.
95 Soadih peä pala käzihi.
Katsellaha, keännellähä,
Tuliz noaglat kandeloho
Hauvin suuren hambahista.
Kallas loadi kandelehta,
100 Kalan ruuoista ilua,
Kossessa kiven tagana.
Mistä koppa kandeloho?
Sapsosta simazen pedran,
Poropedran perzeluusta.
105 Mistä noaglat kandeloho?
Hauvin suuren hambahista.
Mistä sruunat k[andelo]h?
Hivuksista hiitten neitten,
Jouhista uveh hebozen.
110 Saiba kandelo valmeheksi.
Tuob' oli n[uori] J[ougahaińe]
Otti kandelon käzillä,
Ilon ittsiäh lähemmä;
Šoittelouppi, laulelouppi,
115 Šoittelou, šovittelouppi:
Ei ilo ilolla tunnu,
Eigä laulu laulannalla,
Eigä šoittu šoitannalla.
Tuob oli v[anha] V[äinämöine]¹⁵
120 Otti kandelon [käzillä]
Ilon [ittsiäh lähemmä],
Soitt[elouppi, laulelouppi],
Soitt[elou, sovittelouppi],
Jo soittu soitulla tundu,
125 *Jo ilo ilolla tundu*,
Joba laulud laulannalla.
Mi lieńöü metšässä ollud¹⁶
N'ellin jaloin juoksijoja,¹⁷
Kaikki¹⁸ tuldih kuulomaha;
130 Mi l[ieńöü] mets[ässä] o[llud]
Kaksin siivin sirgavia,¹⁹
Kai ne tuldih kuulomaha;
M[i] l[ieńöü] vein kaloja,²⁰
Kuuzin evin kulgevia,
135 8:in karehtivia,
Ne kai²¹ tuldih k[uulomaha]
Väin[ämöi]zen soitandoa.
Vedih⌈i⌉ vein emändä
V⌈ez⌉ihi vezikivellä,
140 Sai se²² saramättähällä,²³
Kuundeleksi, keändeleksi,
V[äinämöi]zen soitandoa.
Suuri tuuli luodehińe,
Kova tuuli koilistuuli,
145 Otti laijan, otti toizen,
Vikeldi kogo venehen.
Suomen suuri Ruottsalaine,
Vägi vanha V[äinämöi]ńe
Keändih kämmenin merehe,
150 Läksi sormin soudamaha,
Jaloilla melastamaha
Jo heän kulgou 6 v[uo]tta,
Kulgou kuusissa hagona,
Pedäjäissä pehkopuuna.
155 Nouzouppi taloho meällä.
"Oi od endińe emändä,
Muorizeńi mustakulma,
Kuim miun nälgäńi nägizi⌈d⌉,
Aziańi arvoaizit,
160 Juossen aittaha mänizid,²⁴
Toizid voida laudazella,
Olutta pigarizella,
Šüüvä miehen nälgähizen,
Haukata halun alazen;
165 Kuim mie kullin 6 v[uotta],
Kullin kuuzissa [hagona],
Pedäjäissä [pehkopuuna]."
Jo on meri luuzi liettšot,
Jo on henges helvetissä.
170 Juossen aittaha mänöuppi,
Keikatellen kellarihi.
Toi se voida laud[azella],²⁵
Olutta [pigarizella],
Šyyvä [miehen nälgähizen],
175 Hauk[ata halunalazen],
Otti kerran, otti toizen,²⁶
Sihi vieri, sihi riudu.

1 Kal'|e|vaińe: [Kal']o[vaińe].
2 Kal'|e|va: [Kal']o[va].
3 Kal'|e|van: [Kal']o[van].
4 Ss. 10-11 alk. päinvastaisessa järj.; numeroilla muutettu.
5 Huhu|o|l'i: [Huhu]je[l'i].
6 yl. [koadu]kk[oho].
7 Ss. 30-33 sivulle, runon loppuun kirj.
8 yl. [käy]ppi.
9 yl. [Ma]d?[alimmat].
10 matozet: [ma]d[ozet].
11 pyyr|äh|: [pyyr]et.
12 70 1/2 v. 1877: Rinnat hanhena habizi, N[uore]t kerda veällettihi Silmän šiidämättömäksi, N[uore]t toine v[eällettihi] Korvan kuuloma[tto]makši, N[uore]t kolmas v[eällettihi], Puuttu j.n.e.
13 82 1/2 v. 1877: Tuob oli v[anha] V[äinämöi]ńe Itše virkki, noin pagazi.
14 Vedi |še|: V.
15 119 1/2 v. 1877: Itse kaikk on -, P⌈andu⌉ - - -.
16 16 ollu|t|: ollud.
17 juoksijoa: [juoksijo]j[a].
18 yl. Kain[e].
19 si|u|gavia: sirgavia.
20 kalo|i|ja: k
21 yl. Kai ne.
22 Sai: Sai *se*.
23 Säe väliinkirj.
24 Väliin punaisella musteella lisätty: Keikutellen kellarihi; viitattu Bernerin kok. ja säk:een 171.
25 T|uoppi tuopilla| laud.: yl. T*oi se voida* [laudazella].
26 V. 1877 lisätty jälkeen: (Kuin joi:).

239. Repola (kk).

Niemi n. 5-6. - 01.

1 yl. Suorio.
2 yl. [Kal]o[van].
3 Tästä merkitty n. 6 alkavaksi, mutta myöh. korjattu ja huomautettu: kuuluu yhteen.
4 Lait|apa|: Lait⌈o⌉.

174. Repola. Omelie.

Eur. K, n. 13. - 45.

[Kanteleen synty - Laivaretki]

Kalevala 9.¹

30. Kolmannen kokat kuvasi,
Kokat kultaiset kuvasi,
Melan vaskisen varasi.
- - -
Lato 1 lai[tapuolen]
5 N[eitosia kassapäitä];
Lato 1 [laitapuolen]
Sulh⌈o⌉sia sukapäitä.
Pani vanha[t soutamahan]:
Vanhat sou[ti, päät vapisi],
10 A[iron pyyryt pyinä vinku];
Pani nuor[et soutamahan]:
Nuoret kerta veällettihin
Silmän siitämättömäksi,
N[uoret] toisen[!] v[eällettihin]
15 Korv[an kuulumattomaksi],
K[erta] 3 [veällettihin],
Puuttu pursi V[äinämöi]sen,
Tak[eltu veno jumalan].
- - -
Sano v[anha] V[äinämöinen]:
20 "Onko tässä nuorisossa,
Nuorisossa n[ousevassa],
Tämän purren päästäjätä,
T[ämän] lastin laski[ata]?"
T[uopa] n[uori] J[oukahainen]
25 Veällytti vihasen miekan,
Luun pureman² puoleltaan,
Veti miekalla meryttä,
Alla laian langetteli.
- - -
T[uopa] v[anha] V[äinämöinen]
30 Veällytti metisen miekan,
Luun pureman puol[eltaan].
- - -
Keskumu[ru] keikahteli,
Hän[tämuru] häilä[hteli]
Meren mustihin mutihin.
- - -
35 Mitä tuosta tullekkana?
Tulis ruoosta iloinen,
Kalan luusta kanteloi[nen].
- - -
Ei ole teissä puolta miestä,
Eikä kolmannes urosta.

1 Tarkoittaa luonnollisesti ensim. Kalevalan painosta.
2 pur|ian|: pureman.

157. Porajärvi. Lupasalmi.

Bor. I, n. 31. - 27/8 71.

Jehkimä Put'une. Put'usen korjaukset Sissosen 1 n:on loppupuoleen [ks. n. 60 ], jota hän ei ruvennut kokonaan laulamaan.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty - Laivaretki]

1 Ss. 1-9 ei ole alkup. kk:ssa, ks. kons. v. s. 50.
2 Joigomoine.
3 Jo nüt on soittu soitullizest, korj.: J. n. o. [soitt]uo? s.
4 alk. kk:ssa ei ole sulkuja.

240. Repola (kk).

Karttunen n. 174. - 6/7 97.

Paro Moissee.

[Kalevanpojan kosto - Kanteleen soitto - Kullervon sotaanlähtö - Kynnin kymmenen vakoa - Hämeen ihmeet]

Kullerv'_on Kal'ovan poiga
Läksi soilla soitellen,
Pajatellen paimenehe.
Soitti päivän, soitti toisen,
5 Soitti vieläpä kolmannen.
Ei ollut sitä metšässä,
Ku ei peässyt kuulomah;
Ei ollut sitä meressä,
Ku ei peässyt kuulomah;
10 Vetihe vein emäntä,
Vetihe vesi kivelle.
Itše nousi kannon peähä,
Huuteli ja hoateli:
"Kuni kuuluu huudoseni,
15 Sinne kaski koatukoon
Kaseksi Kal'ovan pojan,
Ajavaksi[!] nuoren miehen!"
Kynsilläni kyntelin ne,
Varpahillani vagoelin.
20 Kylvin kymmene jyveä:
Kasvo kaheksa kekuo.
Miegi kuuliu kummemma:
Hebo puussagi magasi,
Oravoilla kynnettihi.