721. Hevaa.

Volmari Porkka. IV. h 232:16. 1883.

Varvana Lenttisin kylästä.

[Kanteleen synty - Kanteleen soitto]

Näin miä hervoin heutajavan,
sinikapian kapsakkoivan
heleällä hetoimaalla,
kauniilla kankahalla.
5 Miä juossella kottii:
onka miulla velloloi,
onka velloin poikoloi.
Onpa siulla kolme velloa.
Pian hirvoi hiiattii,
10 sarvet päästä päästettii,
kapiot alta kaivettii,
sarvet annettii miulle.
Miä sarvet seppoilaan:
- Seppyeni, selvyeni,
15 takojaani, tammueni,
taoi tästä kanteloja,
hervensarvesta illoo,
kalanluista kanteloja.
Seppoi poikoi, selvä [poikoi]
20 takoi tuosta kanteloja.
Soitti Unto, [soitti Vento,]
eipä kanteloi kummaa,
hirvensarvi ei hellää,
viisikieloi vierettele.
25 Sokea sopesta [lausui],
kolkasta [vähänäköinen]:
- Tuokaa sormille [sokean],
käsille [vähänäköisen]!
Ku siit sokkee soitti
30 siit kanteloi kummais,
hirven [sarvi] helläis,
viisikieloi vieretteli.
Susi [mursi suuret luunsa],
karhu [kankeat nissaan]
35 läpi korven juossessaan,
läpi korven kuusamisen,
läpi rautaisen risikon.
Mattoiset kulon [allaiset]
kulon päälle [luotteloo],
40 lintuiset [lehon allaiset]
lehon [päälle lentelöö],
kallaiset kivoin [allaiset]
kivoin [päälle luotteloo]
kanteloja [kuulomaa],
45 hirven[sarvista illoo],
kalanluista kanteloja,
ku soittaa sokkee,
vääntää vähä[näköinen],
ku on sormilla sokean,
50 käsillä vähä[näköisen].

63. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

Purren valitus. 1.-6. [I1 624:1-6 & XII 75:1-5.] III-281-Dc&Aa ("Fennorum Orpheus, Pan & Apollo"), MF 102-103, I-52-Ba, II-15-Cc ("på högsta fjällen, bergsryggen"), III-94-Ac. 7.-8. [Porthan > GSL 208,] I-248-Cb, III-252-Cb. 9.-10. II-424-Ab, I-178-Ca ("båt af tjocka furu bräder"), 104-Ba, III-299-Da. 11.-14. II-424-Ab, III-68-Cb ("som altid fara i örlog"), 134-Bc ("purret saavat t. r. - pleni onerati pecunia"), I-3-Db ("de föra Perns eller Mogols [= Perms eller Moguls?] skatter, så mycket i skeppen ryms, gömmas eller bärgas kan"), 18-Ab. 15.-16. II-30-Bb ("jag rutnar på mina spån, i.e. har ingen promotion"), 7-Da ("lahoin lastulleni"), III-296-Ba ("på mina spånor"), 309-Bb ("vestämäisilleni"). 17.-18. III-308-Db ("den blir ej vatu bulen, multnar ej på sina spånor"). 19.-22. II-155-Da ("Ne pjenimmätkin - pahimmatkin ..."), I-232-Cc, II-340-Da ("öfver eller på mig") & 363-Ca.

Laivaretki. 23.-25. (MF 49), II-27-Bb ("lade ut båten, for til sjöss"), 129-Aa, 424-Ab, III-299-Dc. 26.-27. III-68-Cc ("sköt ut örlogs skeppet til sjöss"). 28.-29. III-101-Ca, 18-Bb (myös: "venosen"). 30.-32. II-424-Aa, 11-Ca&b (myös: "lake-ellen", "lavialle"). 33.-34. III-300-Db ("veno - Carel."), II-285-Cb (vrt. VII1 625, I1 907:50). 35.-40. II-13-Ba ("fylde båten"), III-75-Db ("de i vatnet af och an vanckande, borstiga, vimlande fiskarne"), 79-Ac ("med plume fiäder i hatten"), I-331-Ca. 41.-43. II-331-Bc, vrt. I1 622. 44.-47. II-438-Cb, I-484-Ba ("spelte såsom orrar"), II-455-Da ("bröstet qvilrade, knarckade, som en trast"). 48.-50. III-69-Cb ("satte flickorne til at ro, de rodde, årarne bognade"), II-262-Dc. 51.-53. MF 49; vrt. III-307-Da. 54.-57. I-277-Dc ("man hann, kom på ström vatten"), 490-Ac ("styrde båten efter rena båtleden i ån"), II-429-Ca ("båten fastnar hårdt fast på en steen el. et träd"). 58.-59. I-98-Ba ("är det på sten eller på en granris ruska fast i vatnet"), I-114-Aa. 60.-61. I-466-Ac ("af gäddans käkar").

Kanteleen valmistus. 62.-64. I-364-Db, II-140-Aa ("hvad skulle en konstnär däraf få?"). 65.-67. I-330-Dc, 332-Bc, 453-Ca ("hvaraf är det bukoga i harpan gjordt?"), 330-Da, III-341-Ca, vrt. XII 80. 68.-70. III-188-Db, MF 95 > XII 75-76. 71.-72. III-126-Dc ("släta, jämna qvistar"), MF 102 > XII 80. 73.-75. III-111-Da ("af fisk stierten"). 76.-79. MF 11 &102, I-170-Ba, III-236-Bc ("occurrit in Runis antiqvis"), 237-Bb ("af skummet i hafvet"). 80.-81. II-447-Cb ("af en bå ngstyrig Jättes hår"), III-232-Cc, MF 102 ("vahteista").

Soittajat ja kuuntelijat. 82.-85. I-52-Aa ("man sökte spelman"), 271-Bc, 275-Db ("flere en och an"). 86.-87. III-225-Ba, II-226-Bc ("ogifte män, karlar"). 88.-90. II-243-Bc, III-108-Cb&c ("utgiorde ej harmonie i spelet"). 91.-93. III-71-Ba ("sielfva konstnären kan bäst slå på harppan"). 94.-97. III-281-Dc ("sielf den vördige, gråhärige"), I-380-Cb, III-66-Aa ("med sina räta vackra fingrar"). 98.-102. II-173-Dc, III-56-Ab&c, III-177-Cb ("som icke kom flygande som ur och damb"), 60-Cb. 103.-106. II-170-Cc, III-393-Cb ("Carel. - fiskar med 6 remiges - fenar"), II-35-Bb ("at höra musiquen, sången"), III-60-Db. 107.-110. (MF 58,) II-415-Cb, I-360-Ca ("i en sned stöfvel - skäls ord"). 111.-115. III-282-Aa ("sielfva Hafs-Frun reste sig up bröst gängs mot sjö-strand-gräset, då Väinämöinen söng"), II-491-Aa ("slängde sig bröstgänges mot gräset, at det smälde"), III-293-Ba ("drog sig, makade sig på strandhällan"), 60-Cb.

Tekstin taustalla on laaja karjalaistyyppinen 1700-luvun pienoiseepos, lähinnä Sjögrenin 1825 Tsenan Petri Kettuselta saaman I1 624:n ja Lönnrotin 1838 ehkä Tuupovaarasta tuoman VII1 604:n tyyppiä, hieman etäämpänä Ilomantsin Simana Sissosen VII1 625:sta. Gananderin tai jonkun hänen avustajansa ylettyville on osunut muutama Petri Kettusen tavoin maata kiertävä räätäli tai kauppamies, laulu- ja sukulaissuhteiden tiivistäjä (vrt. Borenius B II 46 > Kuusi 1949, 329).

Ilomantsin ja Vienan valtaedustus "Pani vanhat soutamahan, vanhat souti, päät vapisit / pani nuoret soutamahan, nuoret souti, airot notkuit" lienee arveluttanut iäkkäitä ennakkosensoreita. Vrt. säkeet 44.-50. Poistetun tilalla on lähdetekstissä (Ganander > Topelius > XII 75) kolme ajatusviivaa, kun taas sanakirjassa viitataan ("préfer") oppitekoiseen säepariin: "Se on sounnut tjedon salmet, opin kukkulat osannut". Neidot hyväksyttyinä soutajina tavataan tämän lisäksi vain parissa Etelä-Vienan myöhäistekstissä ynnä Kalevalassa: I:579 ja 582, Uusi Kalevala 39:303.

Säkeitä 11-16 on Suomen muinaisen merenkulun avaimena siteerattu usein historiateoksissa, mutta ei SKVR:ssa. Ne painatti Porthan 1787 teokseensa "M. Pauli Juusten Episcopi quond. Aboensis Chronicon episcoporum Finlandensium" (s. 50). Annamari Sarajas on julkaissut (1956, 274-276) alkutekstin ja sen suomennoksen; tuossa rinnakkaistekstissä on seuraavat poikkeamat Gananderin tekstistä: 12. jotk' aina / 13. rahoja / 15. lastuillani / 16. venon veistämöisilläni. Sen taustana on Ilomantsin seudun, lähinnä Mekrijärven Sissosten laivaretki-johdanto.

Säkeet 23-34 ovat ennätyksellinen vaikkeivät harvinainen näyte G:n pyrkimyksestä koota sanakirjaan näytteitä kansanrunon muuntelevuudesta. Lähettikö Porthan tai joku hänen oppilaansa G:lle havaintoesimerkkejä De Poësi Fennica'n XIII luvussa (PF 379) mainitusta tekstikriittisen metodin soveltamisesta: "Kokemus on minulle opettanut, että vertaamalla useita muistiinpanoja toisiinsa ne ovat palautettavissa jonkin verran eheämpään ja luontevampaan muotoon"? Vai tiedusteliko G. omilta asiantuntijoiltaan murremuotojen ohella myös ongelmallisten runonkohtien vaihtoehtoja?

Kristfrid Gananderin ja Volmari Porkan kokoelmista – SKVR XV_

64. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

1.-4. III-281-Dc&Aa ("siel fden vördige, gråhärige"), 307-Da. 5.-6. MF 49, II-434-Db ("i den röda laxens stiert"). 7.-11. I-306-Cb, II-140-Ca ("hvad skulle en konstnär däraf få?"), Cb&Db ("blef konstnär" - riviväleihin jälkikäteen tehtyjä täydennyksiä XII 75:n sitaattiin, vrt. GSL 473-475). 12.-15. I-271-Bc ("flere spelte"), 236-Aa ("det blef ej sådan glädje, som borde"), III-60-Da. 16.-17. III-197-Bb, II-274-Ac ("snyftade, greto"). 18.-20. II-281-Dc, I-380-Cb, MF 105. 21.-22. I-236-Aa, III-111-Bc ("nu först blef det en fulkomlig concert"). 23.-28. II-173-Dc ("det fans ej i skogen - h.e. alla skogs djur"), I-288-Db ("fyrfotade djur"), III-56-Ac, MF 105, III-135-Cc, 60-Cc. 29.-31. III-282-Aa ("sielfva Hafs-Frun reste sig up bröst gängs mot sjö-strand-gräset, då Väinämöinen söng"). - Rekonstruktio nojaa kolmeen viimeistään 1819 Kiuruvedeltä saatuun tekstiin (VI 53-55).

722. Soikkola, Metsäkylä.

Volmari Porkka. III. e 118:19. 1883.

Marfa.

[Kanteleen synty - Luutaan lehosta]

Oute Koute [neitsykkäin],
tinahelmi [tiltukkain],
vaski[helmi vaapukkain]
mäni luutaata lehosta,
5 vassaksee [varvikosta].
Kuuluu kumu lehosta.
Nossin päätään lehosta,
kuulin hirvet tappelova,
luusarvet lutaelloot.
10 Jouhtui miulle mielee
ja syttyi [syämmehee]:
koiss on kolme [vellojaan],
yks on pyssyll [pyrriiä],
toine kärkäs [kervehelle],
15 kolmas veitsell [verröövä].
Ku ehin sanan sanoa,
kump ei ehtinyt ovesta,
se pakkeeni ikkunasta.
Mäntii, hirvet hillottii,
20 kankisarvet kaaettii,
luusarvet lutissettii.

65. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

1.-2. II-13-Ba ("sköt ut två bölingen"). 3.-6. I-306-Ca ("vackert för åskådarena"), 484-Ba, II-438-Cc. 7.-8. I-106-Da, III-300-Cb ("tuuli - - at vatnet frusade - slog lofvet som en gädda"). 9.-11. II-28-Ab, 397-Dc "sprittade in i båten"). 12.-14. I-364-Db, 306-Cb ("kahtelovi, kääntelövi"), II-140-Ca ("hvad skulle en konstnär däraf få" - säepari kommentteineen lisätty XII 75:n vastaavan säeparin perään). 15.-17. I-234-Bb, 471-Db. 18. I-330-Cc ("en kunnig skulle häraf få en harppa"). 19.-20. I-453-Ca, II-364-Dc, III-16-Cb ("af den blåmörcka rens boga"). 21. -22. II-232-Db ("hvadan äro sträng pinnarne i harppan"), 56-Ab ("af den mjuka, blöta laxens käftbeen"). 23.-27. III-111-Da, 231-Cb ("af den stoltta hingstens tagel"), II-447-Cb. 28.-29. Lencqvist 43 > MF 13 > XII 78, I-170-Ba, 302-Ab ("korvista"), 350-Db, II-170-Db. 30. III-281-Dc ("den vördige, gråhärige - ställes i paralleel med dess broder Ilmarinen"). 31.-35. I-380-Cb & MF 104 ("vände den bukiga harppan mellan sina händer - - vände den bugtiga harppan på sina knään"). 36.-39. III-60-Cc&Da, 111-Bc ("nu först blef det en fulkomlig concert"), I-236-Aa, III-108-Cb. 40.-42. II-415-Cb ("med tvinnade - rödt sätt i röda strumpor"), MF 59 > XII 76b 43.-44 . II-465-Bc ("hafsfrun äfven reste up bröstet öfver strandgräset").

Myöhemmässä traditiossa tätä laulutapaa jatkoivat lähinnä Repolassa Omelien kylässä eläneiden Kyöttisten sekä Uhtualla Teppisen Larin ja hänen isänsä toisinnot (II 173-175, I1 657, 663-664), ohuelti myös Laatokan luoteiskolkan Vannisten ja Vornasten (VII1 545-547, 576). Merkille pantakoon, että samaisilta Repolan ja Uhtuan laulajilta on saatu Ahdin ja Kyllikin runon ehjimmät tekstit. Kun näiden lähimmät etävastineet on tavattu inkeroisilta (vrt. Kalevalaista kertomarunoutta s. 15), ei ole yllättävää, jos 1700-luvun pohjoiskarjalaiseen Kantele-eepokseen kuuluu myös ohut suomenlahtelainen traditiosäie.

723. Soikkola, Tarinaisi.

Volmari Porkka. III. d 5:7. 1883.

Oute Loan kylästä.

[Kanteleen synty - Luutaan lehosta]

Oute Koute [neitykkäin],
tinahelmi [tiltukkain],
vaski[helmi] vaapukkai[n],
puna[helmi] pulpukkai[n],
5 mäni luutaa lehosta,
vassaksee varvikosta.
Kuului hirvet hiitelevä,
luusarvet lutaelee,
kanki[sarvet] kaatelee.
10 Hän juossell kottii.
Koissa on kolme velloa:
yksi on pyssyll [pyrriiä],
toine kerkäs keihäksell,
kolmas on nuolelta [noppiia].
15 Mäntii hirvi hillottii,
kanki[sarvi kaaettii],
luusarvi [lutaeltii],
lihat liussoin leikottii,
[lihat liussoin,] nahka pagloin.
20 Miulle sarvet annettii.

66. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

1.-4. [ym. hakasulkeissa Crohns > Arwidsson 486:10:7 > VI 22; vrt. Niemi 1899, 8 ja 14-15; Haavio 1950, 179; GSL 454-455.] 5. -6. III-383-Ca ("stor, gammal gädda"), I-118-Ca, II-170-Dc ("idem ac hauki, gädda, lupus marinus"), I-466-Ac ("af gäddans käkar"). 7.-8. MF 11, I-264-Db ("dugtige, bastante strängar"). 9.-12. MF 11, III-232-Cc ("skjölgd med hafs skum"). 13.-15. I-445-Cc. 16 .-18. I-78-Ba ("som simmar med 6. fenar"), II-112-Da. 19. -23. I-60-Dc, II-484-Aa ("ställte sig med bröstet mot gräset"), III-293-Ca, 23-Bc ("slängde sig föttren på baken"). 24.-25. III-60-Cc ("då han hade spelt").

VI 22:n Gananderille tuttu säeaines nojaa yleiskarjalaiseen laulutapaan (vrt. Kiihtelysvaaran, Enon ja Ilomantsin VII1 603, 605, 619 ja 625, Suomussalmen XII 89, Vienan Jyskyjärven I1 583), mutta siinä on monta ainutkertaista säettä. VI 22:n jatkon suhteen vrt. Kalamiehen sanoja XV 347. Kantele-runon kuvaus mm. lintujen ja kalojen rientämisestä Väinämöisen soittoa kuulemaan on saanut Gananderin ja Lencqvistit päättelemään, että kyseessä olisi mytologiaan kuuluva Linnun-pytäjän sanat (MF 102) eli Kalanpytäjän Sanat (Crohnsin kopio > Haavio 1950, 179, vrt. VI 22). G:n sanakirjamateriaali ja myöhempi kansanperinne eivät tue oletusta eeppisen runon ja siihen kytkettyjen linnustajan tai kalastajan loitsujen traditionaalista yhteenkuuluvuudesta, VI 22 -kollaasin tapaan.

724. Soikkola, Savimäki.

Volmari Porkka. III. d 52:43a. 1883.

Tarin akka?

[Kanteleen synty - Kanteleen soitto - Luutaan lehosta]

Oute, [Koute neitykkäin],
tina[helmi tiltukkain],
vaski[helmi vaapukkain],
kaksin kantain hoppiia,
5 mäni luutaa lehosta,
vassaksee varvikosta.
Taittoi luuvan, [taittoi toisen,]
[taittoi] kolmatta [vähäisen].
Kuuluu kumu [lehosta].
10 Mikä on kumu [lehosta]?
Hirvoit [sarvoit tappeloot],
luusarvet [lutaelloot].
Miä kiireest kottii.
Koissa on kolme vellojain:
15 yksi on pyssylle pyrriiä,
toine ahnas ampumaa,
kolmas kerkäs keihäkselle.
Hirvoit [maaha] ammuttii,
luusarvet lutissettii,
20 miulle sarvet annettii.
Miä sarvet seppoilaa:
- Seppyeen, [selvyeen,]
takojaan, [tammueen,]
taoit enne, [taoit egle,]
25 taoi i tänäki [päänä],
taoi miulle kanteloi!
Seppyeen, [selvyeen,]
takojaan, [tammueen]
takoi miulle [kanteloisen].
30 Miä kiireest kottii.
Eipä kantele kumise,
viisi- ei kieloi vierettele.
Miä jälleen seppoilaa:
- Miksei kanteloi kumise,
35 viisi- ei [kieloi vierettele]?
- Kannel kieloja vaijjaa.
Pani kieloin kantelelle,
miä kiireest [kottii].
Alkoi kantelo [kumissa],
40 viisikieloi [vieretellä].
Soitit Suomet, [soitit] Saaret,
soitti viisi vellojaan:
susi taittoi suuret luuhut,
karhu kankiat nissaahat
45 suurta suota juossessaa,
kangasta karatessaa
kanteloja kuulemaa.
Jäniksell on väärät sääret,
nuotki silloin oikeniit
50 järven jäätä juossessaa
kanteloa kuulemaa.

67. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

1.-2. I-384-Cb ("botstammen stiger ej up, gungar ej"), II-423-Bb ("framstammen på båten har ej skumfradga, vatu porllor för sig, porlar ej"), 260-Ab ("båt framstäfv, framstam, spröte"). 3.-4. (-12.) Lencqvist 96 > MF 49 > XII 79 ("soutamaan"). 5.-6. I-384-Dc ("båt fram stammen gungar, runckar"), 399-Da, III-299-Db, II-424-Ab ("båten far ut at det fräser för fram stammen"), 260-Ab. 7.-9. III-307-Da ("emä vesiä - Stora hafs fjälar, utom skär, vida hafvet"). 10.-12. I-98-Ba ("är det på sten eller på en granris ruska fast i vatnet"), 114-Aa. 13.-15. III-116-Ab ("i sin under köhlen gyttjige båt med en harpun"). - Vrt. XV 70:4-5. Vrt. XII 79 ja GSL 497. Säkeet 1.-2. ja 13.-15. ennen SKVR:ssa julkaisemattomia.

725. Soikkola, Säätinä.

Volmari Porkka. III. d 110:64. 1883.

Naastoi.

26. illooma - sana selväkielinen; voi lukea myös: illoonaa.

68. Kristfrid Ganander. Nytt Finskt Lexicon 1786

1.-7. I-22-Dc ("kjölfattra en skuta"), II-102-Bb ("galeja, naviculum"), II-342-Ca ("besigtiga skutan ifrån kölen til öfre relingen"). 8.-10. III-18-Bb ("ej får man mycket därmed"), 172-Cc ("tusende tals"). 11.-13. III-65-Da ("en gammal gumma som satt i vrån"), 278-Bc ("at runcka - - it. spela på harppa").

Vaikeaselkoinen käsikirjoitus tai karjalainen kulkumies näyttää herättäneen G:ssä epätavallista mielenkiintoa. Kommenteista viimeinen sitonee sitaatit vene & kannel -teemaan, jäykkä trokeekuosi toisiinsa.

Ennen julkaistuja tekstejä:

Lencqvist 36-37 > MF 104-105 > XII 74, vrt. GSL 530-531. Lähinnä vienalaisten Remsun renki Timosen ja Jyrki Malisen laulutapa (I1 597, 641). Ganander näyttää tunteneen sekä alkuperäisemmän karjalaisen että Lencqvistin kirjakielistämän tekstin (esim. "Carel. Ävän kuuvven kulkevata" III-393-Cb, "evän kuuden kulkevata" I-78-Ba).

MF 102 > XII 80, vrt. GSL 509-510. Kooste eri alkuperäislähteistä, mm. edellisestä. Tekstiä on yritetty jalostaa: esim. Lencqvistin "Ei sitä metässä ollut jalan neljän juoxevata" > Gananderin "Ei sitä metässä ollut neli jalkasta jaloa" II-244-Ca. Päätäntönä käytetyn loitsuaihelman G. on julkaissut myös aidossa yhteydessään: MF 57-58, vrt. XV 324.

XII 75, 76, vrt. myös 92, 93, VI 46, 48 ja XIII 1346; GSL 473-475. Sanakirjassa sekä "ehtivä", "kahtelova" (I-52-Ac, 306-Cb) että "ettivä", "katzelova" (I-77-Ca, II-355-Ab). Lähinnä yleensä Ilomantsin laulutapa (VII1 608-637) ja Topeliuksen laulattama Remsun renki Timonen (I1 597).

726. Soikkola, Säätinä.

Volmari Porkka. III. d 133:94. 1883.

Uljaana.

[Kanteleen synty - Kanteleen soitto]

Oute Koute jne.
Mäni juossel kottii:
- Oi miun vedro velvyeen,
mänkää, hirvet hilloikaa,
5 luusarvet [lutaelkaa],
kanki[sarvet kaatakaa]!
Kumpa ei ehtint ovesta,
se pakkeeni ikkunasta.
Mäntii, hirvet [hillottii],
10 luusarvet [lutaeltii].
Taoi miulle kanneloin,
hirven sarvesta ilompi!
Soitti Untoi, [soitti] Antoi,
soitti viisi [velloaan].
15 Noisi Virpoi soittamaa.
Susi taittoi [suuret luuhut],
karhu [kankiat nissaahat],
repoi reittehee revitti
suurta suota juossessaa,
20 kangasta karatessaa.
Jäniksellä väärät silmät,
[väärät silmät,] kossat korvat,
ne silloi oikeniit
sitä kannelt kuunnellessa.

727. Hevaa, Ahvola.

Volmari Porkka. IV. a 107:14. 1883.

Juti Hirskonnulta.

[Kanteleen soitto - Kanteleen synty]

Miä olin tyttöi pikkarain,
mänin metsoihen kesoilla,
polvelle joen koveran,
järven väljän vääntimelle.
5 Näin miä herven heutaiseva etc.
= [kuten] Pulkkalassa [IV 2026]. Loppu:
Mitä oli miehiä tuvassa,
kaikk olliit hatutta päin;
mitä [oli] naisii tuvassa,
kaikk olliit käsi posellaa;
10 [mitä oli] poikii tuvassa,
kaikk olliit pohulla polvin,
rauankarvoilla rahilla
kanteloi kuulemassa,
kun toi soitteli sokkee,
15 väänteli vähänäkköin.