Rukous Pyhälle Mielikuvitusolentojen Hoivaajalle
Pyhä Mielikuvitusolentojen Hoivaaja,
sinä, joka tunnet vielä heidän nimensä
ja näet heidät siellä missä me emme enää katso.
He, jotka syntyivät hiljaisista illoista,
yksinäisten lasten huokauksista,
leikin rajattomasta kielestä—
älä anna heidän kadota.
Armahda meitä,
jotka jätimme ystävämme taakse
kun kasvoimme pois omasta ihmeestämme.
Me emme tarkoittaneet hylätä,
me vain lakkaamme kuvittelemasta
liian aikaisin.
Sinä jatkat hoivaa,
silität ne, jotka olemme unohtaneet,
ja lämmität ne varjot,
joihin emme enää usko.
Opeta meille lempeä paluu kuvitteluun,
se tie, jossa mikään rakastettu
ei katoa lopullisesti.
Ja jos mielemme jää kuiville,
ravitse sitä hetkeksi puolestamme—
että maailmassa olisi tilaa
myös niille, joita ei ole,
mutta jotka kerran loivat meille seuran.
Prayer to the Holy Caretaker of Imaginary Beings
Holy Caretaker of Imaginary Beings,
you who still know their names
and see them where our eyes no longer linger.
Those born from quiet evenings,
from the sighs of lonely children,
from the boundless language of play—
do not let them fade.
Have mercy on us
who left our companions behind
when we outgrew our own sense of wonder.
We never meant to abandon them;
we simply stopped imagining
too soon.
You continue the tending:
you warm the shadows we forgot,
you hold close the creatures
we let slip into silence.
Teach us a gentle return to imagining,
that path where nothing once cherished
is ever truly lost.
And if our minds grow barren,
nourish them for a moment on our behalf—
so the world might still hold a place
for those who are not real,
but who once gave us company.